kym­men­kun­ta

numeraali/ˈkymːenˌkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kym-men-kun-ta (4 tavua) · 11 kirjainta · Suomen kielen 7 824. yleisin sana

Yhdyssana: kymmen + kunta

Merkitys

  1. noin kymmenen jotakinKokousta seuraamaan saapui kymmenkunta kiinnostunutta.

Esimerkkilauseet

Kymmenkunta miestä lähti mukaan; muutamat, kuten minäkin, urheilun vuoksi, mutta toiset vanhemmat metsämiehet ruoansaanti mielessään.
— Mayne Reid, Päänahan metsästäjät
Vaikka laakson kymmenkunnat kirkot Soittelevat kilvan kellojaan, Soittavat öin, päivin, illoin, aamuin, Kansaa eivät nosta kuitenkaan.
— J. H. Erkko, Kootut teokset II
Lennätinasemaan kuului alun perin kymmenkunta rakennusta, varsinaisen päärakennuksen lisäksi muun muassa asuinrakennus, keittiö, leipomo ja sauna.
— Wikipedia: Prästö

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kunta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Lainalähde: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalaiselta taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaniselle taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kunta ja ‑kunta.

Käännökset

  • virokümmekond

Esiintymistiheys

20 171 esiintymää · 7.7 / milj.

Suomi24
6.6
Sanomalehdet
33.6
Aikakauslehdet
16.7
Wikipedia
8.4
Reddit
5.6
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kymmenkunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kymmenkunta