lau­ta­kun­ta

substantiivi/ˈlɑu̯tɑˌkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lau-ta-kun-ta (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 4 988. yleisin sana

Yhdyssana: lauta + kunta

Merkitys

  1. tiettyä tehtävää varten asetettu monien henkilöiden muodostama toimielin

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

On aivan luonnollista, että jokainen odotti levottomana, sillä, kuten jo on sanottu, lautakunnan salaisuus ei ollut päässyt julki.
— Jules Verne, Tonavan luotsi
Vanhin oli ylimmällä sijalla, lautakunta kehäkivillä, syytetty seisoi kehän sisällä, ja kansa oli katsomassa, kuulemassa pyhän oikeuden jakoa.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä I Muinaiskansaa
Käytännön toimintaa varten yhdistyksen toimieliminä on lautakuntia: opetuslautakunta, opetus - ja nuorisolautakunta, medialautakunta, lainopillinen lautakunta ja hautausmaalautakunta.
— Wikipedia: Suomen islamilainen neuvosto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan lautakunta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Veimme vainajan kunnan-lautakunnan esimiehen tykö ja esittelimme hänelle löytömme.
— Pietari Päivärinta, Elämän havainnoita IV
Hyödyllisistä toimistaan päättäen oli tämä lautakunta kunnallisen terveydenhoitolautakunnan edelläkävijä.
— Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia III
Lautakunta käsittelee yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa sille osoitetut asiat.
— Wikipedia: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
Hän oli lautakunnan puheenjohtaja, herra Derozerays de la Banville.
— Gustave Flaubert, Rouva Bovary

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kunta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Lähtökohta: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalainen taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaninen taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

vertaa vanh. kirjak. (Ljungo, Koll, Forseen) lauta ’lautamiehistö; oikeudenistunto’, alkuaan todennäköisesti ’lautamiesten penkki’. — Tämän selityksen mukaan lautakunta (1759) ’lautamiehistö’ ei olisi samaa alkuperää kuin vepsä lautkund, viro laudkond ’pöytäkunta (aterioitsevia)’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalalautamies ’sama merkitys’ (← suomi, kuten myös pohjoissaame lawˈd-olmai (luulajansaame) ’sama merkitys’, jossa alkuosa lainaa, jälkiosa käännös)

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus lautakunta.

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.jury, board
  • ruotsinämnd
  • saksaAusschuss (m)
  • venäjäкомиссия

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • board
  • commission
  • panel
  • jury

Esiintymistiheys

38 066 esiintymää · 14.5 / milj.

Suomi24
9.9
Sanomalehdet
96.5
Aikakauslehdet
45.1
Wikipedia
10.8
Reddit
6.8
Tekstitykset
6.2

Taivutustiedot

Yleisimmät: lautakunta 32 % · lautakunnan 30 % · lautakunnassa 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lautakunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lautakunta