kädenjatko
substantiivi/ˈkædenˌjɑtko/kä-den-jat-ko (4 tavua) · 10 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- kädessä pidettävä työkalu tai ase
Esimerkkilauseet
Parilla miehellä oli lapio, parilla kuokka, mutta muilla jos jonkinlaista kädenjatkoa: luudantynkää, piikitöntä haravaa, äyskärintapaista ja lapion hahmoon veistettyä laudanpätkää.hän alkoi ja kolahutti kainalosauvallansa maljan laitaan, jonka jälkeen hän samalla kädenjatkolla hilasi luokseen suurimman kannun minkä näki.Heillä on keskuudessaan mies, joka on aivan vimmattu käyttämään kädenjatkoa, joksi he miekkaa sanovat.Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑtko
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kädenjatko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kädenjatko