1kärpä1 – koiran, kissan, harvemmin ketun kiima tai kiima-aika
- Levinneisyys
- laajalti murt.
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä
Lähtökohta: mahdollisena on pidetty, että ainakin osittain nämä sanat ovat samaa indoeurooppalainen-peräistä ainesta kuin käärme.
ja johdokset ja verbit
Sanan alkuperä hämärä. Liitetty muun muassa sanoihin kärpänen, kärväs ’kärpäsen, toukan muna’, kärvästää (katso tätä), kärmeesti ’nopeasti’ (katso kärmeä)
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kärpä, kärpi, kärpäkkä ’koiran, kissan kiima’ (kärväs, kärvälleh, kärvissä, kärvilleh), kärpie, kärvitä (prs. kärvitšöy) ’olla kiimassa’ |
|---|
| lyydi | kärbe̮ ’koiran kiima’ (koirad on kärbäl, kärbis käveltah) |
|---|
| vepsä | kärb ’sama merkitys’, kärboita, kärbe̮ita (prs. ‑tšeb, ‑tšob). |
|---|
karjala tai vepsä → venäjä kjarba ’koirien kiima’.
Samaa juurta olevia sanoja
2kärpä2 – oksikas puu, sellaisesta oksia lyhentäen tehty heinä- tai herneseiväs tai muu kuivausteline
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kärväs yhteydessä
- Vastineita
- vepsä, viro
Lähtökohta: mahdollisesti ← germaaninen *harƀaz, vertaa muinaisnorja harfr, nykynorja horv, nykyruotsi tanska harv ’äes, hara, karhi’ sekä nykysaksa murt. harpfe (← germaaninen *harpp-) ’viljankuivausteline’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| vepsä | kärbuz ’oksainen seiväs, jonka varaan ruiskuhilas tehdään’ |
|---|
| viro | kärbis, murt. kärbik, kärbits, kärbas, kärvasti ’(tikapuuna, herneen tai heinän kuivatustelineenä käytetty) oksainen puu’ |
|---|
(itämerensuomi → venäjä murt. kjárba ’oksikas puu, jota käytetään tikapuuna vilja-aumalle noustessa’; viro → latvia k̦ērpas ’oksikas puu, jonka varassa herneitä tai viljaa kuivataan; aidanseiväs’)
Samaa juurta olevia sanoja