lainautuminen
substantiivi/ˈlɑi̯nɑu̯tuminen/lai-nau-tu-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta
Johdettu sanasta: lainautua
Merkitys
(käännetty englannista)- tapahtuma tai prosessi, jossa jokin lainautuu
Esimerkkilauseet
Kieliliiton määrittelyssä ensisijaista on kuitenkin kieliopillinen samankaltaisuus, joka edellyttää yleensä pidempiaikaista kielten rinnakkaiseloa kuin sanaston lainautuminen.Ruumiinosien nimitysten lainautuminen kertoo hyvin tiiviistä kontaktista kansojen kesken.Kun uralilaisen kantakielen puhuma -alue on paikallistettu Ural -vuorten länsipuolelle ja osa jukagiirin uralilaisista lainoista näyttää palautuvan siihen, ja toisaalta jukagiirissa on samanikäisiä lainasanoja myös tunguusikielistä, joiden puhuma -alue on itäisessä Siperiassa, herää kysymys missä kantauralissa esiintyneiden sanojen lainautuminen voinut tapahtua.Liittyvät sanat
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Lainautuminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lainautuminen