- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan laiska yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohtana lähinnä espanjan perezoso ’laiskiainen’, johdos sanasta perezoso ’laiska, hidas, kömpelö’ ← latinan piger ’laiska, hidas’.
Samanlaisia käännöslainoja on muissakin kielissä; esimerkiksi ruotsin sengångare ”myöhään, myöhästyvä menijä”, viron laiskloom ja saksan Faultier ”laiska eläin”, englannin sloth ’laiskiainen; laiskuus, hitaus’ (johdos sanasta slow ’hidas’), venäjän lenívez ’laiskiainen; laiskuri’ (johdos sanasta lenívyj ’laiska’).
Suomen laiskiainen on johdos sanasta laiska.
Lähtökohta: ? ← balttilainen, vertaa latvia laisks ’laiska’; sana puuttuu liettuasta, minkä perusteella latvia sanaa on toisaalta pidetty itämerensuomi lainana.
kantasuomi → saame laiˈke; suomi → nykyruotsi murt. Suomi lajska ’laiska’.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | laiska ’laiska’, laisutella ’laiskotella’ |
|---|---|
| karjala | laiska ’laiska’, laiskimus ’laiskimus; laiskuus’, laiskissella ’laiskotella’ |
| lyydi, vepsä | lašk |
| vatja | laiska |
| viro | laisk ’laiska’, laiselda (prs. laisklen) ’laiskotella’ |
| liivi | lāiska ’laiska’, lāiskandə ’laiskotella’ |