li­pa­ta

verbi/ˈlipɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

li-pa-ta (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. juosta, kiirehtiä tai rynnätä nopeasti

Esimerkkilauseet

Hyv on tässä neiden olla, hyvä olla ja eleä oman tuvan orren alla, oman sulhon suosiossa; vaan on kaason paha olla, istua mun penkilläni, seisoa mun sillallani, eikä tiedä neitostansa, mihin kadotti kanasen; ei hän osaa maata mennä eikä lipata levolle.
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 6 Naimistavat
Pimeä pakkas päälle minkä kerkes, ja nyt olis ollut mitä sopivin aika lipata tiehensä; mutta tuo roteva peijakas — Hines — piti mua rautakourallaan ranteesta, ja yhtä helposti olisin voinut päästä Koljatista, jos tämä kuulusa mies olis iskenyt minuun kyntensä.
— Mark Twain, Huckleberry Finnin (Tom Sawyerin toverin) seikkailut
Ukko ei päästänyt minua hetkeksikään näkyvistään, niin että minun oli tuiki mahdoton lipata tieheni.
— Mark Twain, Huckleberry Finnin (Tom Sawyerin toverin) seikkailut

Etymologia

1lipata1 – juosta, kulkea nopeasti

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
jokseenkin yleinen
Vastineita
karjala, vepsä, viro

Deskr. sanoja, vertaa lipattaa, laputtaa.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalalipata, lipetteä ’juosta, liikkua nopeasti’, lipetti ’lipetti’
vepsäĺippida, ĺipitada ’juosta’
virolipata ’juosta nopeasti’.

pohjoissaame lippât ’juosta nopeaa ravia (poro)’ ehkä ← suomi.

2lipata2 – ammentaa, viskata, lusikoida, juoda

Sanakirjassa
Käsitellään sanan lippi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Pohjana olevaan vartaloon *lippa- ’heittää, luoda, ammentaa’ (vertaa karjala lipata) vertaa lappaa. Sanaan lippi osittain sekoittunut myös liippi, lippo ’haavi’ (katso tätä).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlippoja ’syödä (lusikalla)’
karjalalippi, lippo ’tuohilippi, löylykauha, äyskäri’, lipittšä ’tuohilippi; kalahaavi’, lipata ’heittää, viskata, lennättää; tuiskuttaa (tie) umpeen; kääntää, luoda’, lippuo ’heitellä, luoda, viskoa; lusikoida (liemiruokaa)’
lyydilipitš ’tuohilippi’, ĺipaitta ’peittää (tie) lumeen’
vepsälipitš ’tuohilippi’
vatjalipittsa ’viskain, äyskäri’
virolipits ’kauha, äyskäri; kaidekoukku (kankaankudonnassa)’, lipet ’auran luotin’.

Samaa juurta olevia sanoja

3lipata3 – kaatua

Slangissa
1970 lähtien

Helsingin slangissa

lipat; myös slipat, flipat, klipat

kuuluu murresanojen lipeä, lipevä, lipakka ’liukas’ yhteyteen (kuten myös liukastua ← liukas ← livukas), joilla on runsaasti vastineita lähisukukielissä.

Johdoksia: lippaa, slippaa, klippaa ’kaatua’

Taivutustiedot

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin lipata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minälippaanlippasinolen lipannutolin lipannut
sinälippaatlippasitolet lipannutolit lipannut
hänlippaalippasion lipannutoli lipannut
melippaammelippasimmeolemme lipanneetolimme lipanneet
telippaattelippasitteolette lipanneetolitte lipanneet
helippaavatlippasivatovat lipanneetolivat lipanneet
passiivilipataanlipattiinon lipattuoli lipattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälippaisinolisin lipannut
sinälippaisitolisit lipannut
hänlippaisiolisi lipannut
melippaisimmeolisimme lipanneet
telippaisitteolisitte lipanneet
helippaisivatolisivat lipanneet
passiivilipattaisiinolisi lipattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinälippaa—
hänlipatkoonolkoon lipannut
melipatkaamme—
telipatkaa—
helipatkootolkoot lipanneet
passiivilipattakoonolkoon lipattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälipannenlienen lipannut
sinälipannetlienet lipannut
hänlipanneelienee lipannut
melipannemmelienemme lipanneet
telipannettelienette lipanneet
helipannevatlienevät lipanneet
passiivilipattaneenlienee lipattu

Infinitiivit

1. infinitiivilipata
1. inf. pitkä muotolipatakseen
2. inf. inessiivilipatessa
2. inf. inessiivi, passiivilipattaessa
2. inf. instruktiivilipaten
3. inf. inessiivilippaamassa
3. inf. elatiivilippaamasta
3. inf. illatiivilippaamaan
3. inf. adessiivilippaamalla
3. inf. abessiivilippaamatta
3. inf. instruktiivilippaaman
4. infinitiivilippaaminen
5. infinitiivilippaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippilippaava
Passiivin 1. partisiippilipattava
Aktiivin 2. partisiippilipannut
Passiivin 2. partisiippilipattu
Agenttipartisiippilippaama
Kieltopartisiippilippaamaton

Riimit

-ipɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lipata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lipata