- Vanhin tieto
- Gustaf Erik Eurén, 1860
- Levinneisyys
- Peräpohja
Todennäköisesti onomat. nimitys soidinäänen (»lill-lill-liro-liro») mukaan, samoin ehkä myös pohjoissaame liraš ’jokin viklo (Tringa), rantasipi (Enontekiö)’, ellei tämä ← suomi.
li-ro (2 tavua) · 4 kirjainta
Käyränokkaiset kuovit kiljuivat, möhöttäjät mökisivät, viklot, riivatut ja pikku lirot soittelivat.Taivaalla naukui haukkapari, soilla ja rannoilla laklatteli vikloja ja luritteli liroja ja kuoveja.Tavallisimmat lajit ovat niittykirvinen, keltavästäräkki, kiuru, metsäkirvinen, liro, töyhtöhyyppä, kapustarinta ja kurki.Todennäköisesti onomat. nimitys soidinäänen (»lill-lill-liro-liro») mukaan, samoin ehkä myös pohjoissaame liraš ’jokin viklo (Tringa), rantasipi (Enontekiö)’, ellei tämä ← suomi.
4 092 esiintymää · 1.6 / milj.
Sana esiintyy yli 50 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.
Taivutusluokka 1 (valo)
Yleisimmät: liro 97 % · liron 2 % · lirot 1 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-iro
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Liro. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/liro