lon­ka­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. ontua; lonksua
  2. (slangi)lainata

Etymologia

1lonkata1 – ontua; lonksua

Vanhin tieto
Gustaf Renvall, 1823
Levinneisyys
Häme
Vastineita
vatja, viro, liivi

Deskr. sanoja, vertaa (k)lonkkua ’lonksua, heilua’ (s.v. longota) ja linkata. — On myös mahdollista, että lonkata ’ontua’ kuuluu samaan yhteyteen kuin lonkka (vertaa nilkka1 ja nilkuttaa).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

vatja(vatjan Kukkosin murre) loŋkata
virolongata
liiviloŋkə ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

2lonkata2 – lainata

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: låna)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

loonaa ’lainata’; myös londaa, plondaa, flondaa, klondaa, blondaa, londee, londeeraa, londia, lonskaa, lontskaa, londskaa, lontskia, lonkkaa

← ruotsi låna ’lainata’, lån ’laina’ (tanska laan, islanti lán, keskialasaksa lēn ← germaaninen *laihnaz, josta suomi laina on vanha laina).

Johdoksia: londari ’lainaaja’, loone, looni, loonis, londis, lontski ’laina’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lonkata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lonkata