lo­raut­taa

verbi/ˈlorɑutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lo-raut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanoista: lorista, lorahtaa

Merkitys

  1. kaataa niin, että neste lorisee

Esimerkkilauseet

Joplukan isomahainen, mustilaisakan viiteneen kirjaviin repaleihin puettu emäntä kaataa lorautti isosta pannusta kahvisumppia kuppiin, ja siihen jo töytyytti tuo isäntäkin ne omat antimensa.
— Simo Eronen, Rikas mies
Me käymme viipurilaisen kanssa katselemassa renessanssipalatseja ja yritämme olla kauheasti ihastuneita näkemäämme, mutta välillä aina sade lorauttaa niskaamme sellaisen vesipitoisuuden, että renessanssikin rupeaa kyllästyttämään.
— Heikki Välisalmi, Savolainen neekeri muilla mailla
Kahvin voi myös "säikäyttää" lorauttamalla siihen rivakkaan pienen tilkan kylmää vettä: tällä pyritään kahvin selkeytymisen nopeutumiseen.
— Wikipedia: Kahvipannu

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

2 620 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.1
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: lorauttaa 41 % · lorauta 17 % · lorautan 13 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin lorauttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minälorautanlorautinolen lorauttanutolin lorauttanut
sinälorautatlorautitolet lorauttanutolit lorauttanut
hänlorauttaalorauttion lorauttanutoli lorauttanut
melorautammelorautimmeolemme lorauttaneetolimme lorauttaneet
telorautattelorautitteolette lorauttaneetolitte lorauttaneet
helorauttavatlorauttivatovat lorauttaneetolivat lorauttaneet
passiivilorautetaanlorautettiinon lorautettuoli lorautettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälorauttaisinolisin lorauttanut
sinälorauttaisitolisit lorauttanut
hänlorauttaisiolisi lorauttanut
melorauttaisimmeolisimme lorauttaneet
telorauttaisitteolisitte lorauttaneet
helorauttaisivatolisivat lorauttaneet
passiivilorautettaisiinolisi lorautettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinälorauta—
hänlorauttakoonolkoon lorauttanut
melorauttakaamme—
telorauttakaa—
helorauttakootolkoot lorauttaneet
passiivilorautettakoonolkoon lorautettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälorauttanenlienen lorauttanut
sinälorauttanetlienet lorauttanut
hänlorauttaneelienee lorauttanut
melorauttanemmelienemme lorauttaneet
telorauttanettelienette lorauttaneet
helorauttanevatlienevät lorauttaneet
passiivilorautettaneenlienee lorautettu

Infinitiivit

1. infinitiivilorauttaa
1. inf. pitkä muotolorauttaakseen
2. inf. inessiivilorauttaessa
2. inf. inessiivi, passiivilorautettaessa
2. inf. instruktiivilorauttaen
3. inf. inessiivilorauttamassa
3. inf. elatiivilorauttamasta
3. inf. illatiivilorauttamaan
3. inf. adessiivilorauttamalla
3. inf. abessiivilorauttamatta
3. inf. instruktiivilorauttaman
4. infinitiivilorauttaminen
5. infinitiivilorauttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippilorauttava
Passiivin 1. partisiippilorautettava
Aktiivin 2. partisiippilorauttanut
Passiivin 2. partisiippilorautettu
Agenttipartisiippilorauttama
Kieltopartisiippilorauttamaton

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lorauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lorauttaa