lo­rah­taa

verbi/ˈlorɑhtɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lo-rah-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: lorista

Merkitys

  1. (nesteestä) pudota (kerralla tai yhtäkkiä) ilman halki läpimitaltaan noin senttimetrin vanana päästäen pinnalle osuessaan kovahkon äänen

Esimerkkilauseet

Sitä tulj ensin tippumalla, voan ku vaunu sattu nytkähtämmää, sillo sitä valu lorahtamalla.
— Kaarlo Hemmo, Rajjaispussi
Mutta kun hänelle tarjottiin ryyppy, niin jopas aukeni suun seuduille vino rako, ja siihen se herranvilja lorahti ja silmän valkuaiset muljahtivat.
— Akseli Gallen-Kallela, Iltapuhde-jutelmia
Hiiriä ja ihmisiä Rupikonna Ruupertti Ruusu puhdasta purppuraa SSOS ja ilotulitus SOS ja kadonnut tyttö SOS ja varastettu viulu SOS ja variksenpelätti Samat kasvot peilissä Seepralta lorahti pissa Shabono, viidakon sydän Simpanssien valtakunta Sinkkuäidin juoksuaika Sotaan haudattu nuoruus Sydämen valinta TTahdotko nähdä nätin napani.
— Wikipedia: Pirkko Talvio-Jaatinen

Etymologia

lorista + johdin -ahta

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

1 533 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: lorahtaa 45 % · lorahti 36 % · lorahtanut 19 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin lorahtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minälorahdanlorahdinolen lorahtanutolin lorahtanut
sinälorahdatlorahditolet lorahtanutolit lorahtanut
hänlorahtaalorahtion lorahtanutoli lorahtanut
melorahdammelorahdimmeolemme lorahtaneetolimme lorahtaneet
telorahdattelorahditteolette lorahtaneetolitte lorahtaneet
helorahtavatlorahtivatovat lorahtaneetolivat lorahtaneet
passiivilorahdetaanlorahdettiinon lorahdettuoli lorahdettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälorahtaisinolisin lorahtanut
sinälorahtaisitolisit lorahtanut
hänlorahtaisiolisi lorahtanut
melorahtaisimmeolisimme lorahtaneet
telorahtaisitteolisitte lorahtaneet
helorahtaisivatolisivat lorahtaneet
passiivilorahdettaisiinolisi lorahdettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinälorahda—
hänlorahtakoonolkoon lorahtanut
melorahtakaamme—
telorahtakaa—
helorahtakootolkoot lorahtaneet
passiivilorahdettakoonolkoon lorahdettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälorahtanenlienen lorahtanut
sinälorahtanetlienet lorahtanut
hänlorahtaneelienee lorahtanut
melorahtanemmelienemme lorahtaneet
telorahtanettelienette lorahtaneet
helorahtanevatlienevät lorahtaneet
passiivilorahdettaneenlienee lorahdettu

Infinitiivit

1. infinitiivilorahtaa
1. inf. pitkä muotolorahtaakseen
2. inf. inessiivilorahtaessa
2. inf. inessiivi, passiivilorahdettaessa
2. inf. instruktiivilorahtaen
3. inf. inessiivilorahtamassa
3. inf. elatiivilorahtamasta
3. inf. illatiivilorahtamaan
3. inf. adessiivilorahtamalla
3. inf. abessiivilorahtamatta
3. inf. instruktiivilorahtaman
4. infinitiivilorahtaminen
5. infinitiivilorahtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippilorahtava
Passiivin 1. partisiippilorahdettava
Aktiivin 2. partisiippilorahtanut
Passiivin 2. partisiippilorahdettu
Agenttipartisiippilorahtama
Kieltopartisiippilorahtamaton

Riimit

-orɑhtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lorahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lorahtaa