lun­ki

adjektiivi, erisnimi/ˈluŋki/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lun-ki (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. (slangia)leppoisa, rentoPertti on lunki jätkä.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Lunki, joka oli joukon johtava sielu, noitui, ettei heille oltu jätetty tilaa taloissa, vaan saivat yöpyä taivasalle.
— Arvi Järventaus, Rummut
Lunki oli ovensuusta käsin seurannut tätä mylläkkää, suu naurun mujeessa.
— Arvi Järventaus, Rummut
Rahikaisen kanssa samaa heimoa, jopa samaa kylää, edustaa hänen täydellinen vastakohtansa Sihvonen, joka on tohottaja siinä missä Rahikainen on lunki.
— Wikipedia: Rahikainen (Tuntematon sotilas)

Etymologia

1lunki1 – tyyni, rauhallinen, hätäilemätön

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: lugn)
Slangissa
1900 lähtien
Levinneisyys
melko yleinen

Lainalähde: ← nykyruotsi lugn ’tyyni, rauhallinen, levollinen, maltillinen’, nykynorja logn ’tyyni (erityisesti vedestä)’, nykytanska lun ’sama merkitys’, johd. s:sta nykyruotsi lugn, muinaisruotsi lughn, islanti logn, muinaistanska lu(g)n ’tyyni paikka, tyven, tuuleton sää; rauha’.

Helsingin slangissa

lungi ’tyyni, rauhallinen; harmiton; sopuisa, rento’; myös lunki, lungni, slungi

← ruotsi lugn ’rauhallinen; tyyni (vesi, ilma, sää)’ (tanska lun, norja logn ’tyyni, tyyni kohta veden pinnalla’, islanti logn ’tyyni, tuuleton’).

Johdoksia: lungisti, lungnisti, lunkisti, slungisti ’rauhallisesti, tyynesti, rennosti’

2lunki2 – serkku

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: sysslung)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
osin Etelä-Pohjanmaa
  1. suomilunki
  2. nykyruotsi murt.sysslung ’sama merkitys’, muinaisruotsi systlunga ’äidin sisaren tytär’, systlunge, syslungi ’äidin sisaren lapsi, äidinpuoleinen serkku’sanan syster ’sisar’ johdoksia

Samaa juurta olevia sanoja

3lunki3 – koivun kaarna

Sanakirjassa
Käsitellään sanan lunka yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Vastineita
pohjoissaame
  1. suomilunka
  2. ? balttilainenvertaa liettua lùnkas ’niini’, muinaispreussi lunkan, latvia lūks ’sama merkitys’

Jos suomi-saame(-?mordva) sanojen merkitys ’kiskoa tuohta tai niintä’ on sekundaarinen ja ’lohjeta, haljeta’ alkuperäinen, balttilainen etymologia ei tule kysymykseen; verbin longota (katso tätä) yhteydessä mainitut mansin ja hantin sanat voisivat siinä tapauksessa ehkä kuulua tähän.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame logˈge-(muorrâ) ’vuosirenkaita myöten halkeava puu’, pohjoissaame logˈgot (luulajansaame) ’kiskoa tuohta; irrottaa turvetta’, inarinsaame loggeđ (koltansaame kildininsaame) ’sama merkitys’
–? ersämordva luvod́ems, luŋgid́ums, mokšamordva lungə̑d́əms ’lohjeta, irrota’ (ellei tämä ole suomi longota sanan vastine; huomaa myös ersämordva ĺeŋge, mokšamordva ĺeŋgä ’niini’)

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

363 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

Yleisimmät: lunki 63 % · lunkia 37 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: lunki – lunkimpi – lunkein

Riimit

-uŋki

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lunki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lunki