- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: bly)
- Vanhin tieto
- Ericus Erici Sorolainen, 1621
- Levinneisyys
- yleinen
Lähtökohta: ← nykyruotsi bly, muinaisruotsi blȳ ’lyijy’ (muinaisnorja blý, muinaisyläsaksa blīo ’sama merkitys’, muinaisalasaksa eli muinaissaksi blī ’lyijy; väri’, keskialasaksa bli(g) ’lyijy’; tästä myös viro plii ’sama merkitys’); suomi (tai osittain skandinaavinen) → pohjoissaame lâggjo (luulajansaame inarinsaame koltansaame turjansaame) ’lyijy’, luulajansaame slidja (piitimensaame) ’sama merkitys’; ainakin eteläsaame bl´öjje ’sama merkitys’ ← ruotsi. — Osin käännettyjä, osin lainattuja ovat suomi lyijykynä, (p)lyijy(s)pännä (rinn. Länsi-Suomi plyyspännä), vertaa ruotsi blypenna, blyertspenna ’sama merkitys’, blyerts ’sama merkitys; lyijymalmi; grafiitti’ ← saksa Bleierz ’lyijymalmi’ (samalta taholta myös viro pliiats ’lyijykynä’, murt. pleiats, pleistik, pliipulk, Wied pliierts ’sama merkitys’) sekä suomi lyijyvesi (Lönnr 1839; yleinen, rinn. lyyvesi) ’lääkintään käytetty ohennettu lyijyetikka’ ← nykyruotsi blyvatten ’sama merkitys’