maannapa
substantiivi/ˈmɑːnˌnɑpɑ/maan-na-pa (3 tavua) · 8 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- maapallon akselin kumpikin päätepiste; etelä- tai pohjoisnapa
Esimerkkilauseet
Ja niinpä oli kaikki maat käyty, mitä on ikinä löydetty maannavan ympäriltä.Aava ja rannaton meri, joka ulottuu ympäri koko maanpiirin auringonlinjan takaa aina Huippuvuorten tuolle puolen, pimeille maannavoille asti, kätkee ikuisten aaltojensa alle niin paljon merkillisiä asioita, ettei niitä kaikkia syntinen ihminen, turskien juksaaja, liinansoutaja ymmärräkään.Mutta häntä ei huomaa kukaan, eikä kukaan käy katsomassa, vaikka hän onkin kaikkein norttomaisin maannuska — hiipiköön vaikka maannavalle.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑpɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Maannapa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maannapa