mais­to

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. eräänlainen ihotauti, rohtuma
  2. maistaminen; makuaisti; esimaku, tunto, kokeminen

Etymologia

1maisto1 – eräänlainen ihotauti, rohtuma

Sanakirjassa
Käsitellään sanan maahinen yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi

jne., alkuaan käsitetty maasta tarttuneeksi, haltija- ja henkiolentojen aiheuttamaksi ihottumaksi

Johd. sanasta maa; vertaa viro maa-alused, murt. mailased, maaljad ’maanalaiset henkiolennot; näiden aiheuttamaksi katsottu ihottuma’, liivi mɔ̄-vigā ’hieno ihottuma, nokkoskuume (tulee väliin maassa istumisesta)’. Vastaavanlaisia käsityksiä on muun muassa lappalaisilla ja skandinaaveilla.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmāhīn, māhine ’käärme’
karjalamoahine ’(tavallisesti) maan, (harv.) veden tms. aiheuttamaksi uskottu ihottuma, rohtuma; maasta tehty, maa-; multiainen’, moahiene ’ihottuma’
lyydimuahińe ’maahinen, jokin ihottuma, rohtuma, tarttuma’.

2maisto2 – maistaminen; makuaisti; esimaku, tunto, kokeminen

Sanakirjassa
Käsitellään sanan maistaa yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
inkeroinen, vatja

Johd:ia samasta germaaninen-peräisestä kannasta kuin makea ja maku (katso näitä) sekä lisäksi suomi maittaa (1773), (vanh. kirjak.) ? maita (: mainneet ’maistaneet’; WK 1701), viro maitsta ’maistaa, maistella; maistua, maittaa’ ja liivi maitsə ’maistaa; maistua’ (? ← viro, myös Renv 1823 maitsaa ilmeisesti ← viro).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmaistā, maistua
vatjamaistā

(← suomi tai inkeroinen; suomi → pohjoissaame maiˈstet (piitimensaame luulajansaame) ’maistaa’, maiˈstot, maiˈstut ’maistua’).

Esiintymistiheys

78 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Maisto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maisto