mar­mat­taa

verbi/ˈmɑrmɑtːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mar-mat-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. olla tyytymätön, valittaa jostakin; ks. motkottaaHän marmatti koko päivän siitä, kuinka epämukava hänen sänkynsä oli ollut.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Voi minua, voi minua, minä vaivainen mato!" marmatti maalarin Maija kyyristyneenä lauteiden alle ja itki katkerasti.
— Juho Reijonen, Vaihdokas
Siellä marmattaa ilves onkalossaan, sieltä etsii ahmakin pesäpaikan poikasilleen.
— Kaarlo Hänninen, Suomen samoilijat I
Dictionary of True Etymologiesin mukaan sanan alkuperäiset juuret voivat olla germaanisissa kielissä, mahdollisesti muinaisnorjassa, jossa kurra tarkoittaa marmattamista.
— Wikipedia: Cur

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
itämurteet
Vastineita
karjala

Onomat. sana.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalamarmattoa ’marmattaa, marista, mankua, nalkuttaa’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.nag

Englanninkieliset vastineet

  • nag

Esiintymistiheys

3 268 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.5
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
1.4
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: marmattaa 54 % · marmata 9 % · marmattamaan 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin marmattaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minämarmatanmarmatinolen marmattanutolin marmattanut
sinämarmatatmarmatitolet marmattanutolit marmattanut
hänmarmattaamarmattion marmattanutoli marmattanut
memarmatammemarmatimmeolemme marmattaneetolimme marmattaneet
temarmatattemarmatitteolette marmattaneetolitte marmattaneet
hemarmattavatmarmattivatovat marmattaneetolivat marmattaneet
passiivimarmatetaanmarmatettiinon marmatettuoli marmatettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämarmattaisinolisin marmattanut
sinämarmattaisitolisit marmattanut
hänmarmattaisiolisi marmattanut
memarmattaisimmeolisimme marmattaneet
temarmattaisitteolisitte marmattaneet
hemarmattaisivatolisivat marmattaneet
passiivimarmatettaisiinolisi marmatettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinämarmata—
hänmarmattakoonolkoon marmattanut
memarmattakaamme—
temarmattakaa—
hemarmattakootolkoot marmattaneet
passiivimarmatettakoonolkoon marmatettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämarmattanenlienen marmattanut
sinämarmattanetlienet marmattanut
hänmarmattaneelienee marmattanut
memarmattanemmelienemme marmattaneet
temarmattanettelienette marmattaneet
hemarmattanevatlienevät marmattaneet
passiivimarmatettaneenlienee marmatettu

Infinitiivit

1. infinitiivimarmattaa
1. inf. pitkä muotomarmattaakseen
2. inf. inessiivimarmattaessa
2. inf. inessiivi, passiivimarmatettaessa
2. inf. instruktiivimarmattaen
3. inf. inessiivimarmattamassa
3. inf. elatiivimarmattamasta
3. inf. illatiivimarmattamaan
3. inf. adessiivimarmattamalla
3. inf. abessiivimarmattamatta
3. inf. instruktiivimarmattaman
4. infinitiivimarmattaminen
5. infinitiivimarmattamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippimarmattava
Passiivin 1. partisiippimarmatettava
Aktiivin 2. partisiippimarmattanut
Passiivin 2. partisiippimarmatettu
Agenttipartisiippimarmattama
Kieltopartisiippimarmattamaton

Riimit

-ɑrmɑtːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Marmattaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/marmattaa