mint­tu

erisnimi, substantiivi/ˈmintːu/
Jaa

Merkitykset

substantiivi

  1. jokin Mentha-suvun kasvi, yleensä viherminttu tai piparminttu
  2. edellisistä uutetun tai synteettisen eteerisen öljyn, mentolin, tunnusomainen aromi; sillä maustettu makeinen tai muu vastaava

erisnimi

  1. eräs naisen etunimi

Synonyymit

Etymologia

todennäköisesti muinaisruotsin mynta < la, mentha tai grc, μίνθη

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.mint
  • ruotsipepparmynt, mynta, mint
  • saksaMinze (f)
  • ranskamenthe (f)
  • esp.minta (f)
  • viromünt
  • italiamenta (f)
  • puolamięta (f)

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Hypericum guadrangulum: ajosheinä, hepomatara, hikiahmalo-heinä, juhanneksen-minttu, kiroruoho, kuismanpaise-, puisman-, tsaju-, uisman-, verapuu- l. viinaheinä.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
Sam sieppasi puukkonsa ja sanoi väliin: — Tiedätkös sinä, mitä Callaghanin keväinen karitsa teki, kun se näki ukon minttuja kokoovan?
— Ernest Thompson Seton, Kaksi partiopoikaa
Kun ne asetetaan tarjolle, niiden päälle ripotellaan tuoretta minttua, pippuria, valkosipulia ja sahramia ja pirskotellaan päälle hieman verjuisia.
— Wikipedia: Kotilot

Englanninkieliset vastineet

  • mint
  • American pennyroyallähisynonyymi
  • pennyroyallähisynonyymi
  • camphorweedyläkäsite
  • turpentine camphor weedyläkäsite
  • vinegarweedyläkäsite

Esiintymistiheys

10 991 esiintymää · 4.2 / milj.

Suomi24
3.9
Sanomalehdet
5.4
Aikakauslehdet
13.2
Wikipedia
2.7
Reddit
1.6
Tekstitykset
2.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviminttu
Genetiivimintun
Partitiiviminttua
Essiiviminttuna
Translatiivimintuksi
Inessiivimintussa
Elatiivimintusta
Illatiiviminttuun
Adessiivimintulla
Ablatiivimintulta
Allatiivimintulle
Abessiivimintutta

Riimit

-intːu

Kaikki riimit

Lähteet