- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan muikea yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä, viro, ersämordva, länsimari, itähanti
Todennäköisesti samaa pesyettä kuin
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | muikie ’hapan, muikea; pureva, kirpaiseva (sää)’, muijota ’hapata, myrtyä’, muikistoa ’muikistaa (suuta)’ |
|---|---|
| lyydi | muiged ’hapan, muikea’, muigota ’hapata’ |
| vepsä | muiged ’hapan’, muigeta ’hapata’ |
| viro | muigutada ’maistella, liikuttaa huulia; myhäillä’, muiata (prs. muigan) ’myhäillä’ |
(inarinsaame muigagiđ ’mennä vanhan makuiseksi (ruoka)’, mujganiđ ’tuntea pahaa, läkähdyttävää oloa (helteellä)’, koltansaame mo´jger ’muikea, kovin hapan’, kildininsaame mu´igar ’karvas, kirpeä’ ← sm; samalta taholta kaiketi myös koltansaame muo´igĕ ’hapan’).
Vertailukohtia
| karjala | mujoa (: mujan) ’maistaa’ |
|---|---|
| lyydi | mujada ’sama merkitys’, mujuda ’maistua’ |
| vepsä | mujada ’koettaa, maistaa, haistaa’, mujuda ’tuntua, maistua’ |
| – | ? viro mõjuda ’vaikuttaa’ |
| – | ? liivi moʾijjə ’sama merkitys’ |
(elleivät nämä kuulu pikemmin samaan yhteyteen kuin suomi mojoa, katso tätä); kantavartalo muja- puolestaan
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva mujems, mokšamordva mujəms ’löytää’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari moam, itämari muam ’sama merkitys’ |
| – | ? udmurtti maj-: majalti̮ni̮ ’pyyhkiä, voidella’, majaĺĺani̮ ’sama merkitys’, majaĺĺaśki̮ni̮ ’silitellä toisiaan, sivelleskellä’, ? mad́: ’arvoitus’, m.-ki̮l ’satu’, mad́i̮ni̮ ’esittää arvoituksia, laulaa laulua; kertoa’ |
| – | ? komi mojd: m.-ki̮l, mod́ ’satu’ (→ pohjoismansi mōjt ’sama merkitys’), mojdni̮, mod́ni̮ ’kertoa satuja, lörpötellä; mutista’ |
| itähanti | itähanti mujwəti̮, etelähanti mojəptə, pohjoishanti mŭjəptə ’arvoitus; arpa’, etelähanti mojəptə-, pohjoishanti mŭjəptə- ’arvuutella’ |
| – | ?? unkari mutat ’näyttää, osoittaa; ennustaa’ |
. Samaan pesyeeseen kuuluvat vielä muikku ja muistaa (katso näitä), vertaa myös muju1, muju2.