mui­ki­ai­nen

substantiivi/ˈmui̯kiɑi̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mui-ki-ai-nen (3 tavua) · 10 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)suolaheinän nimitys

Esimerkkilauseet

Rumex acetosa: hierukka, kilornoho, muikiainen, peltosuolako, ruskoruoho, suolaheinä, suolakas, suolake, suolakka, suola- l. virnasruoho.
— Elias Lönnrot, Flora fennica

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan muikea yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro, ersämordva, länsimari, itähanti

Todennäköisesti samaa pesyettä kuin

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalamuikie ’hapan, muikea; pureva, kirpaiseva (sää)’, muijota ’hapata, myrtyä’, muikistoa ’muikistaa (suuta)’
lyydimuiged ’hapan, muikea’, muigota ’hapata’
vepsämuiged ’hapan’, muigeta ’hapata’
viromuigutada ’maistella, liikuttaa huulia; myhäillä’, muiata (prs. muigan) ’myhäillä’

(inarinsaame muigagiđ ’mennä vanhan makuiseksi (ruoka)’, mujganiđ ’tuntea pahaa, läkähdyttävää oloa (helteellä)’, koltansaame mo´jger ’muikea, kovin hapan’, kildininsaame mu´igar ’karvas, kirpeä’ ← sm; samalta taholta kaiketi myös koltansaame muo´igĕ ’hapan’).

Vertailukohtia

karjalamujoa (: mujan) ’maistaa’
lyydimujada ’sama merkitys’, mujuda ’maistua’
vepsämujada ’koettaa, maistaa, haistaa’, mujuda ’tuntua, maistua’
–? viro mõjuda ’vaikuttaa’
–? liivi moʾijjə ’sama merkitys’

(elleivät nämä kuulu pikemmin samaan yhteyteen kuin suomi mojoa, katso tätä); kantavartalo muja- puolestaan

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva mujems, mokšamordva mujəms ’löytää’
länsimarilänsimari moam, itämari muam ’sama merkitys’
–? udmurtti maj-: majalti̮ni̮ ’pyyhkiä, voidella’, majaĺĺani̮ ’sama merkitys’, majaĺĺaśki̮ni̮ ’silitellä toisiaan, sivelleskellä’, ? mad́: ’arvoitus’, m.-ki̮l ’satu’, mad́i̮ni̮ ’esittää arvoituksia, laulaa laulua; kertoa’
–? komi mojd: m.-ki̮l, mod́ ’satu’ (→ pohjoismansi mōjt ’sama merkitys’), mojdni̮, mod́ni̮ ’kertoa satuja, lörpötellä; mutista’
itähantiitähanti mujwəti̮, etelähanti mojəptə, pohjoishanti mŭjəptə ’arvoitus; arpa’, etelähanti mojəptə-, pohjoishanti mŭjəptə- ’arvuutella’
–?? unkari mutat ’näyttää, osoittaa; ennustaa’

. Samaan pesyeeseen kuuluvat vielä muikku ja muistaa (katso näitä), vertaa myös muju1, muju2.

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Muikiainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/muikiainen