mö­ri­si­jä

substantiivi/ˈmørisijæ/
Jaa

Johdettu sanasta: möristä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka mörisee, murahtelee, ärähtelee tai karjuu

Synonyymit

Hierarkia

Esimerkkilauseet

— On siinä mörisijää, virkkoi poika huolettomasti.
Lucy M. Montgomery, Runotyttö
Turtola huomautti olevansa mörisijä.
Vilho Helanen, Ylioppilas lehtorinnaamion takana
184 Vanha mörisijä (kappale fagotille ja orkesterille) op.
Wikipedia: Julius Fučík

Englanninkieliset vastineet

  • grunter

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimörisijä
Genetiivimörisijän
Partitiivimörisijää
Essiivimörisijänä
Translatiivimörisijäksi
Inessiivimörisijässä
Elatiivimörisijästä
Illatiivimörisijään
Adessiivimörisijällä
Ablatiivimörisijältä
Allatiivimörisijälle
Abessiivimörisijättä

Riimit

-ijæ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet