naa­pu­rin­poi­ka

substantiivi/ˈnɑːpurinˌpoi̯kɑ/
Jaa

sisältää sanat: naapuri + poika

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tavallinen ja helposti lähestyttävä nuori mies tai poika

Esimerkkilauseet

Jo huoneistomme eteisen ensimmäisessä kamarissa, missä pari paltamolaista naapurinpoikaa asui, se vallitsi.
— Eino Leino, Kootut teokset XV
Samana iltana kertoi äiti, että naapurinpoika oli vihamielellä jättänyt synnyinkotinsa ja lähtenyt vieraisiin maihin.
— Gustav Frenssen, Hilligenlei (Pyhä maa)
Normaalisti hän on lempeä naapurinpoika, mutta taistelussa hän muuttuu aggressiiviseksi ja taistelunhaluiseksi.
— Wikipedia: Mokei senshi Gunpla builders: Beginning G

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinaapurinpoika
Genetiivinaapurinpojan
Partitiivinaapurinpoikaa
Essiivinaapurinpoikana
Translatiivinaapurinpojaksi
Inessiivinaapurinpojassa
Elatiivinaapurinpojasta
Illatiivinaapurinpoikaan
Adessiivinaapurinpojalla
Ablatiivinaapurinpojalta
Allatiivinaapurinpojalle
Abessiivinaapurinpojatta

Riimit

-oikɑ

Kaikki riimit

Lähteet