- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan naaras yhteydessä
- Vastineita
- karjala, saame, ersämordva, etelämansi, itähanti, unkari ja 7 muuta kieltä
Sana tuntuisi liittyvän *naa-vartalon kautta nainen sanan yhteyteen (katso tätä). Onkin esitetty, että molempien sanojen takana olisi (itämerensuomi kielissä sekundaaristi takavokaalistunut) uralilainen vartalo *näxi, jonka jatkajia ovat
Vastineet sukukielissä (13 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | (Uhtua, Rukajärvi) noaraš ’naaras(koira)’ |
|---|
saman sanan variantteja ovat myös narttu, natu, naattu, nakku jne. ’naaraskissa tai ‑koira’ (katso myös nalle).
Vertailukohtia
| saame | njiŋŋalâs ’naaras’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva ńi ’vaimo’ |
| etelämansi | etelämansi nī, itämansi länsimansi pohjoismansi nē ’nainen, vaimo, naaras’ |
| itähanti | itähanti ni, etelähanti neŋ, pohjoishanti niŋ ’nainen, vaimo’ |
| unkari | nő ’nainen’ |
| nenetsi | ńē |
| enetsi | nǟ |
| nganasani | nē |
| selkuppi | neä ’vaimo’ |
| kamassi | nē, ne |
| koibaali, matori | ne ’nainen, vaimo’. |
uralilainen *näxi-vartalolle on myös esitetty indoeurooppalainen laina-alkuperää (indoeurooppalainen *gu̯neh₂-, vertaa kreikka gynḗ ’nainen’).