nai­ras

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. naaras

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan naaras yhteydessä
Vastineita
karjala, saame, ersämordva, etelämansi, itähanti, unkari ja 7 muuta kieltä

Sana tuntuisi liittyvän *naa-vartalon kautta nainen sanan yhteyteen (katso tätä). Onkin esitetty, että molempien sanojen takana olisi (itämerensuomi kielissä sekundaaristi takavokaalistunut) uralilainen vartalo *näxi, jonka jatkajia ovat

Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

karjala(Uhtua, Rukajärvi) noaraš ’naaras(koira)’

saman sanan variantteja ovat myös narttu, natu, naattu, nakku jne. ’naaraskissa tai ‑koira’ (katso myös nalle).

Vertailukohtia

saamenjiŋŋalâs ’naaras’
ersämordvaersämordva ńi ’vaimo’
etelämansietelämansi nī, itämansi länsimansi pohjoismansi nē ’nainen, vaimo, naaras’
itähantiitähanti ni, etelähanti neŋ, pohjoishanti niŋ ’nainen, vaimo’
unkarinő ’nainen’
nenetsińē
enetsinǟ
nganasaninē
selkuppineä ’vaimo’
kamassinē, ne
koibaali, matorine ’nainen, vaimo’.

uralilainen *näxi-vartalolle on myös esitetty indoeurooppalainen laina-alkuperää (indoeurooppalainen *gu̯neh₂-, vertaa kreikka gynḗ ’nainen’).

Samaa juurta olevia sanoja

Tutkimuskirjallisuutta (7)
  • Gyarmathi 1799 Aff 215 (unk ~ sam)
  • Lindström Suomi 1852 63 (+ md ostj)
  • MUSz 1873–81 392–93, 401–02 (naaras, nainen, naida ~ unk lp md vog ostj)
  • Ruoppila 1947 Kotiel 2 70–82 (naaras ja nainen vaikeasti yhdistettävissä; + ka)
  • SKES 1958 363 (sm ~ ka)
  • Janhunen 1981 SUSA 77:9 27–28 (naaras, nainen ~ unk jne. < ural *näxi)
  • Koivulehto 1988 Laryngale 284–85 (ural *näxi < ieur)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nairas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nairas