niko
erisnimi/ˈniko/ni-ko (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 4 622. yleisin sana
Merkitys
- pystyyn kuivunut, sinistynyt havupuu, jossa on vielä kuori päällä
Esimerkkilauseet
Uusia olivat siinä Pesonen — Topias, Weckman — Mikko Vilkastus, Rautio — Iivari, Falck — Niko, Lindfors — Teemu ja rva Rautio — Jaana.Niko oli tulossa ja Hilla-Maria odotti kärsimättömästi syöttötuolissaan, sekä Nikoa, että ruokaa.Oli heitä vanhan polven väättyreitä, mustanpuhuvia miehiä — Tammen Juhaa, Vartion Freskaa, Plosilan poikia, Kräätäri-Mattia, Hurstipakkaa, Kartano-Samppaa, Hakalan veljeksiä, Tunterin Nikoa, Karvarin tummia köyryjä, Prönä-Masoja ynnä muita — rauhassa jo kaikki lepäävät.Etymologia
Esiintymistiheys
42 285 esiintymää · 16.1 / milj.
Suomi24
16.0
Sanomalehdet
30.2
Aikakauslehdet
29.1
Wikipedia
17.4
Reddit
2.8
Tekstitykset
4.7
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-iko
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Niko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/niko