ni­ko

erisnimi/ˈniko/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ni-ko (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 4 622. yleisin sana

Merkitys

  1. pystyyn kuivunut, sinistynyt havupuu, jossa on vielä kuori päällä

Esimerkkilauseet

Uusia olivat siinä Pesonen — Topias, Weckman — Mikko Vilkastus, Rautio — Iivari, Falck — Niko, Lindfors — Teemu ja rva Rautio — Jaana.
— Eliel Aspelin-Haapkylä, Suomalaisen teatterin historia III
Niko oli tulossa ja Hilla-Maria odotti kärsimättömästi syöttötuolissaan, sekä Nikoa, että ruokaa.
— Amalia Toivonen, Kansalainen X
Oli heitä vanhan polven väättyreitä, mustanpuhuvia miehiä — Tammen Juhaa, Vartion Freskaa, Plosilan poikia, Kräätäri-Mattia, Hurstipakkaa, Kartano-Samppaa, Hakalan veljeksiä, Tunterin Nikoa, Karvarin tummia köyryjä, Prönä-Masoja ynnä muita — rauhassa jo kaikki lepäävät.
— Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nika yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalanika, nikapuu ’sama merkitys’, nikautuo, nikavuo ’kuivettua ja kovettua, pihkaantua, sinistyä (puu)’
lyydińiga ’nika’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

42 285 esiintymää · 16.1 / milj.

Suomi24
16.0
Sanomalehdet
30.2
Aikakauslehdet
29.1
Wikipedia
17.4
Reddit
2.8
Tekstitykset
4.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iko

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Niko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/niko