ni­lot­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. irrottaa kuorta

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nila yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, pohjoissaame, ersämordva, komi ja 2 muuta kieltä

Sanalla on runsaasti myös selvästi takavok. variantteja eri kielissä, joista katso nuli. Sanue on deskr.-luonteinen. Vertaa nilja, nilki, nilva, nolki, nylkeä, nälä.

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalanila ’nila, mäihä’, niloa, nilota ’olla salollaan, irrota, lohjeta (tuohi), kesiä, hiertyä; lähteä (karva)’, niloittoa ’kiskoa tuohta tai parkkia, kuoria; nylkeä’
lyydińila ’nila’, ńiloittada ’kuoria (puu) puhtaaksi nilan (ɔ: kuoren?) ollessa lähtemässä’, ńilas ’paljas’
vepsänila ’nilakerros’, niled, niĺed ’liukas, niljakas’, nilestuda ’liukastua, tulla liukkaaksi’, nilanu (partis.) ’rikki hankautunut (iho)’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame njâlle (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’kuorenlähdön (N) tai mahlanjuoksun (Lu) aika; puun nila, koivun mahla (In Ko Kld)’, njâllât (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’irtaantua (kuori, nahka), kesiä’
ersämordvaersämordva nola ’puun nila’
komińiĺi̮d, ńili̮d ’liukas, limainen’, ńiĺe̮g, ńiĺig ’lima, limainen, liukas’
pohjoismansipohjoismansi (Bernát Munkácsin aineistosta) ńäĺ ’puun lima’
etelähantietelähanti ńĕləmt- ’hankautua paljaaksi (iho), lähteä (karvat); pehmitä, tulla liian pehmeäksi (liha, kala kiehuessaan)’, pohjoishanti ńel ’jälsi (minkä puun tahansa); (koivun, pajun ym.) mahla’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nilottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nilottaa