nirs­kut­taa

verbi/ˈnirskutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nirs-kut-taa (3 tavua) · 10 kirjainta

Merkitys

  1. panna nirskumaan (esim. hampaitaan)

Esimerkkilauseet

Hän käänsi pölkyn toisen kyljen ja nirskutti rohkeammin, hei, juu!
— Urho Karhumäki, Korpiherra
Minä nirskutan, narskutan, luen pöllejä, luen päreitä, huokailen ja haikailen kuin hebrealainen orja egyptiläisen saviraanan ääressä.
— Urho Karhumäki, Korpiherra
"Hm-hmh — vai sekauksissani, vai sekauksissani —" Antti vastasi yhä nirskuttaen hampaitaan ja rengasmaisesti katsoen Jukkaa silmiin.
— Eero Järvinen, Lehtiviidan torppari

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nirskua yhteydessä

Deskr. sanoja, vertaa niristä ’kitistä’ (s.v. nireä). Myös karjalassa on äänt. samankaltaisia sanoja, mutta ne liittyvät merkityksensä (’ripotella, pirskoa, roiskuttaa’) puolesta pikemmin s.v. nirua main. sanojen yhteyteen.

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin nirskuttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minänirskutannirskutinolen nirskuttanutolin nirskuttanut
sinänirskutatnirskutitolet nirskuttanutolit nirskuttanut
hännirskuttaanirskuttion nirskuttanutoli nirskuttanut
menirskutammenirskutimmeolemme nirskuttaneetolimme nirskuttaneet
tenirskutattenirskutitteolette nirskuttaneetolitte nirskuttaneet
henirskuttavatnirskuttivatovat nirskuttaneetolivat nirskuttaneet
passiivinirskutetaannirskutettiinon nirskutettuoli nirskutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänirskuttaisinolisin nirskuttanut
sinänirskuttaisitolisit nirskuttanut
hännirskuttaisiolisi nirskuttanut
menirskuttaisimmeolisimme nirskuttaneet
tenirskuttaisitteolisitte nirskuttaneet
henirskuttaisivatolisivat nirskuttaneet
passiivinirskutettaisiinolisi nirskutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinänirskuta—
hännirskuttakoonolkoon nirskuttanut
menirskuttakaamme—
tenirskuttakaa—
henirskuttakootolkoot nirskuttaneet
passiivinirskutettakoonolkoon nirskutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänirskuttanenlienen nirskuttanut
sinänirskuttanetlienet nirskuttanut
hännirskuttaneelienee nirskuttanut
menirskuttanemmelienemme nirskuttaneet
tenirskuttanettelienette nirskuttaneet
henirskuttanevatlienevät nirskuttaneet
passiivinirskutettaneenlienee nirskutettu

Infinitiivit

1. infinitiivinirskuttaa
1. inf. pitkä muotonirskuttaakseen
2. inf. inessiivinirskuttaessa
2. inf. inessiivi, passiivinirskutettaessa
2. inf. instruktiivinirskuttaen
3. inf. inessiivinirskuttamassa
3. inf. elatiivinirskuttamasta
3. inf. illatiivinirskuttamaan
3. inf. adessiivinirskuttamalla
3. inf. abessiivinirskuttamatta
3. inf. instruktiivinirskuttaman
4. infinitiivinirskuttaminen
5. infinitiivinirskuttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippinirskuttava
Passiivin 1. partisiippinirskutettava
Aktiivin 2. partisiippinirskuttanut
Passiivin 2. partisiippinirskutettu
Agenttipartisiippinirskuttama
Kieltopartisiippinirskuttamaton

Riimit

-irskutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nirskuttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nirskuttaa