nok­ko

adverbi
Jaa
Viittaa artikkeliin

nok-ko (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. (murteellinen)kylliksi, tarpeeksi

Esimerkkilauseet

— Nyt sie piät, äijä rukka, panna kirjasti kiinni ja vettää risti päälle, olet jo nokko saanut... On paljo parempi, että otamma Pipelin.
— Samuli Paulaharju, Ruijan äärimmäisillä saarilla
Nokko tokko kukaan kysyisikään, mihin se joutui!
— Pentti Haanpää, Kolme mestarijuttua
Yli 15 vuotta pinnalla pysyneet yhtyeet kuten Dreams Come True, Chage & Aska, B 'z, Southern All Stars, the pillows, SPITZ ja TUBE sekä sooloartistit kuten NOKKO, Seiko Matsuda, Chisato Moritaka ja Eikichi Yazawa ovat valtavia menestystarinoita.
— Wikipedia: J-pop

Etymologia

1nokko1 – tarpeeksi, kyllin

Alkuperä
Lainasana (pohjoissaame: nokˈkâ)
Levinneisyys
Pohjois-Suomi, paikoin Keski-Pohjanmaa
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala

Lainalähde: ← pohjoissaame nokˈkâ (koltansaame), inarinsaame nokko ’kylliksi’ (← skandinaavinen, vertaa nykynorja nok, nykyruotsi nog, muinaisnorja nóg ’sama merkitys’).

inarinsaamen muoto (nokko) voi myös olla ← suomi; toisaalta sitä voidaan pitää suomen sanan lähimpänä lainaoriginaalina.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala nokko ’sama merkitys’

2nokko2 – pieni heinäkasa

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
Peräpohja Länsipohja
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala

Mahdollisesti johd. sanasta nokka (merk. ’kärki, nipukka’).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala ńokkoine ’heinäkasa’.

Samaa juurta olevia sanoja

3nokko3 – vesipisara, tippa

Vanhin tieto
Johan Haartman, 1774
Levinneisyys
Etelä-Pohjanmaa, paikoin Satakunta

Johd. sanasta nokka; merk:n puolesta vertaa nykyruotsi tipp, tippa ’pisara’, tippa ’tippua’, joka lienee samaa alkuperää kuin tipp ’kärki, nipukka’ (katso tippa).

Samaa juurta olevia sanoja

4nokko4 – soopeli

Vanhin tieto
Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
Vastineita
viro, udmurtti, komi, etelämansi, itähanti, unkari

sanaa on pidetty mahdollisesti demin.-johdoksena suomessa appellatiivina esiintymättömästä sanasta *nois (: nokiin), joka voisi kuulua yhteen seuraavien uralilaisten sanojen kanssa:

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Vertailukohtia

vironugis ’näätä’
udmurttiniź, naź ’soopeli’
komińiź ’näätä, soopeli’
etelämansietelämansi länsimansi ńoks, itämansi ńoχs, pohjoismansi ńoχəs
itähantiitähanti ńŏγəs, etelähanti pohjoishanti ńŏχəs ’soopeli’
unkarinyuszt ’näätä’
–? nenetsi noχo ’naali’

. Sanaperheeseen on suomesta yhdistetty lukuisia Nois-alkuisia paikannimiä (sekä muun muassa Nokia ja metsästysloitsussa esiintyvä Nokiatar Sanan nokko ’soopeli’ olemassaolokin on epävarmaa, sillä siitä ei ole murretietoja (eikä soopelia edes tavata Suomessa); se voisi myös olla nokka sanan johdos (vertaa nirkko2).

5nokko5 – pieni pala, murunen

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nokare yhteydessä

kuulunevat sanojen nokka, nokkia ’noukkia’ yhteyteen, vertaa myös nokko3.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

142 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nokko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nokko