nor­ma­li­saa­ti­o

substantiivi/ˈnormɑlisɑːtio/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nor-ma-li-saa-ti-o (5 tavua) · 13 kirjainta

Merkitys

  1. (Oikeustiede)Michel Foucault’n mukaan modernille yhteiskunnalle ominainen vallankäytön muoto, jonka tekniikoiden, esimerkiksi tarkkailun ja erityisten tutkintojen, avulla vallankäytön kohteissa - kuten oppilaitosten oppilaissa, vankiloiden vangeissa tai armeijan alokkaissa - pyritään kehittämään hyödyllisinä pidettyjä ominaisuuksia

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Espanjan demokratian palauduttua säädettiin 1983 laki ns. kielellisestä normalisaatiosta (), jonka pyrkimyksenä on takaamaan galicialaisten kielelliset oikeidet.
— Wikipedia: Real Academia Galega
Hän lähti politiikkaan ainoaa tietä, Tšekkoslovakian kommunistisen nuorisoliiton jäsenenä ja kohosi Žiar nad Hronomin kaupungin komitean puhemieheksi, mutta hänet erotettiin 1969 Prahan kevään jälkeisen normalisaation jälkeen.
— Wikipedia: Vladimír Mečiar
Täten on pädettävä normalisaatio , missä siis on todennäköisyysamplitudi.
— Wikipedia: Todennäköisyysamplitudi

Esiintymistiheys

9 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 3 (valtio)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑːtio

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Normalisaatio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/normalisaatio