nuk­ku­ma

Kulki tietä kuusipuista tuo pyhä Jumalan Poika, lauloi koidon kohtaloa, luontoa kova-osaista, kun on tyhjästä kuvattu, tehty, kurja, maan tomusta, pantu päivän kukkimahan, toisena katoamahan, tuhat vuotta nukkumahan, yhtenä ylenemähän.

Kuin ei se emo poloinen, Saane lasta nukkumahan, Nukuta Jumala lasta, Makauta Maariainen; Saisin itsekkin lewätä, Lapsen orja olla jouten.

Tiibetiläiset matot ovat yleensä kuvioiltaan rauhallisia, pieniä ja harvasolmuisia, ja paikalliset käyttävät niitä nukkuma -alustoina ja satulamattoina.