olennoituma
substantiivi/ˈolenːoi̯tumɑ/o-len-noi-tu-ma (5 tavua) · 11 kirjainta
Merkitys
- Ruumiillistuma, inkarnaatio, lihaksitulo. Jonkin abstraktin käsitteen esiintyminen fyysisessä muodossa.
Esimerkkilauseet
Gabriel ei vieläkään siirtynyt sivummalle tästä aseiden kalskeesta; edes koskettamatta miekkansa kahvaa hän vain katseli ympärilleen annettuja hurjia iskuja surullisena ja synkkänä ikäänkuin olisi Ranskan olennoituma näiden vihaväleihin joutuneiden ranskalaisten keskessä.Sinä olet minun ruumiillistumani, muuten vain yhden puolen minusta...
minun ajatusteni ja tunteitteni olennoituma, mutta kaikkein iljettävimpien ja typerimpien.Ruumiillisestikin hän on kuningattaren mielestä alhaisen ruma, kasvot ovat kokoonlitistyneet, kellahtavat, pöhöttyneet, vatsa on riippuva, sääret liian lyhyet, katse on kova ja tuijottava, "Kohtalon olennoituma".Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-oitumɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Olennoituma. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/olennoituma