o­man­kie­li­nen

adjektiivi/ˈomɑnˌkie̯linen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

o-man-kie-li-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Yhdyssana: oma + -kielinen

Merkitys

(englanniksi)
  1. synonym of omakielinen (“in one's own language”)

Esimerkkilauseet

Lyhyesti sanottuna on sen sisältö: Saatte mitä anotte, omankieliset sielunpaimenetkin, kunhan sitte kielestänne ja kansallisuudestanne luovutte, ja silloin ette taas tarvitsekaan sitä mitä anotte.
— Väinö Salminen, Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet
Valkeasaaressa vielä voi nähdä jotkut suomalaiset kasvot, ja välistä tunkeutui vaunuun omankielinen sana.
— Heikki Välisalmi, Siperiaan karkoitettuna
Kirjanorjassa on paljon saksalaisperäistä sanastoa, joka uusnorjassa on korvattu omankielisemmillä sanoilla.
— Wikipedia: Norjan kieli

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan omankielinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hantien omankielinen nimitys on todennäköisesti samaa alkuperää kuin unkarin sotajoukkoa tarkoittava sana had.
— Wikipedia: Hantit
Jakuuttien omankielisen nimensä, sahan, alkuperä on epäselvä.
— Wikipedia: Sahan tasavalta

Esiintymistiheys

380 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: omankielistä 24 % · omankieliset 23 % · omankielinen 19 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ielinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Omankielinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/omankielinen