o­man­to

substantiivi/ˈomɑnto/
Jaa

Merkitys

  1. (kielitiede)genetiivin rinnakkainen nimitys

Synonyymit

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Jälkimäisen hän on ilmeisesti muodostanut omannosta Kiljon, jonka oikea nimentö kuuluisi Kilko, s.o.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Luulen kuitenkin, että tuo lause on enimmiten annantosijassa, jokunen pikku omanto ja kohdanto sujautettuna joukkoon siellä ja täällä, hyväksi lykyksi; nähdäkseni tarkoitetaan siis, että on pidettävä joitakin metalleja luonansa."
— Mark Twain, Humoreskeja
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
— Wikipedia: Genetiivi

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviomanto
Genetiiviomannon
Partitiiviomantoa
Essiiviomantona
Translatiiviomannoksi
Inessiiviomannossa
Elatiiviomannosta
Illatiiviomantoon
Adessiiviomannolla
Ablatiiviomannolta
Allatiiviomannolle
Abessiiviomannotta

Riimit

-omɑnto

Kaikki riimit

Lähteet