on­te­loi­nen

adjektiivi/ˈonteloi̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: ontelo

Merkitys

  1. sellainen, jossa on ontelo tai onteloita

Etymologia

ontelo + johdin -inen

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.hollow

Esimerkkilauseet

Hän kävi siellä joka ilta, vaikka olikin varovaisempi ja pelkurimpi kuin ne vanhat toverinsa, jotka jo pitkät ajat sitten olivat sinne järjestäneet itsellensä pakopaikkoja puiden oksantyvien onteloisiin suojiin.
— Louis Pergaud, Ketun seikkailusta harakan vankeuteen
Emin sikiän on kehänpäällinen ja 2-16 -onteloinen.
— Wikipedia: Eebenpuukasvit

Englanninkieliset vastineet

  • hollow

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivionteloinen
Genetiivionteloisen
Partitiivionteloista
Essiivionteloisena
Translatiivionteloiseksi
Inessiivionteloisessa
Elatiivionteloisesta
Illatiivionteloiseen
Adessiivionteloisella
Ablatiivionteloiselta
Allatiivionteloiselle
Abessiivionteloisetta

Riimit

-oinen

Kaikki riimit

Lähteet