o­si­kas

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. osallinen

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan osa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

Lähtökohta: ? ← kanta-arja (varh.-kantairani) *anśa-s, vertaa muinaisintia áṃśa-ḥ ’osa, osuus’, avesta ąsa ’osuus’.

itämerensuomi-saame taholla merk:n kehitys olisi ollut seuraava: ’osa’ → ’lihaosuus (vertaa suomi murt.)’ → ’liha’ (vatja eteläviro liivi saame). Toisen käsityksen mukaan ’lihaa’ merkitsevät vastineet olisi kokonaan erotettava tästä yhteydestä.

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenosa ’osa; osuus; perintöosa’, osallīn ’onnellinen’, osittē ’osittain’
karjalaosa ’osa, osuus; omaisuus; onni, kohtalo’, osakas ’osakas; onnekas, menestyksekäs’, osalline ’osakas; onnellinen, onnekas’, osatoin ’osaton; onneton’, osittoa ’suoda jkn osaksi; siunata; olla tuottava; onnistaa’
lyydioza ’onni, kohtalo; osa’, ozakaz ’onnellinen’, ozatoińe ’onneton’
vepsäoza ’onni, kohtalo; osa’, ozahińe ’onnellinen’, ozatoiń ’onneton’
vatjae̮sa ’osa; liha’, e̮sakas ’onnellinen’
viroosa ’osa, osuus; (viE) liha’, osaline ’osallinen’, ositada ’osittaa’
liivivozā ’osa, osuus; liha’

(suomi → saame oasse ’osa; onni; ateria; ruokaosuus (E)’, johd. pohjoissaame oasalâš (inarinsaame kildininsaame turjansaame) ’onnellinen; (Lu In Ko myös) osallinen’, pohjoissaame oasetæbme (inarinsaame koltansaame) ’onneton, osaton’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameoaǯˈǯe ’liha’
–?? mari užaš, üžaš ’osa’
–?? unkari oszt ’jakaa’, oszlik ’jakaantua, hajota’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Osikas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/osikas