- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan osa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Paavo Tikkanen, 1844
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Lähtökohta: ? ← kanta-arja (varh.-kantairani) *anśa-s, vertaa muinaisintia áṃśa-ḥ ’osa, osuus’, avesta ąsa ’osuus’.
itämerensuomi-saame taholla merk:n kehitys olisi ollut seuraava: ’osa’ → ’lihaosuus (vertaa suomi murt.)’ → ’liha’ (vatja eteläviro liivi saame). Toisen käsityksen mukaan ’lihaa’ merkitsevät vastineet olisi kokonaan erotettava tästä yhteydestä.
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | osa ’osa; osuus; perintöosa’, osallīn ’onnellinen’, osittē ’osittain’ |
|---|---|
| karjala | osa ’osa, osuus; omaisuus; onni, kohtalo’, osakas ’osakas; onnekas, menestyksekäs’, osalline ’osakas; onnellinen, onnekas’, osatoin ’osaton; onneton’, osittoa ’suoda jkn osaksi; siunata; olla tuottava; onnistaa’ |
| lyydi | oza ’onni, kohtalo; osa’, ozakaz ’onnellinen’, ozatoińe ’onneton’ |
| vepsä | oza ’onni, kohtalo; osa’, ozahińe ’onnellinen’, ozatoiń ’onneton’ |
| vatja | e̮sa ’osa; liha’, e̮sakas ’onnellinen’ |
| viro | osa ’osa, osuus; (viE) liha’, osaline ’osallinen’, ositada ’osittaa’ |
| liivi | vozā ’osa, osuus; liha’ |
(suomi → saame oasse ’osa; onni; ateria; ruokaosuus (E)’, johd. pohjoissaame oasalâš (inarinsaame kildininsaame turjansaame) ’onnellinen; (Lu In Ko myös) osallinen’, pohjoissaame oasetæbme (inarinsaame koltansaame) ’onneton, osaton’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | oaǯˈǯe ’liha’ |
|---|---|
| – | ?? mari užaš, üžaš ’osa’ |
| – | ?? unkari oszt ’jakaa’, oszlik ’jakaantua, hajota’ |