o­ti­a

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

o-ti-a (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitys

  1. torjua

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ota yhteydessä
Vanhin tieto
Jacobus Petri Finno, 1580
Vastineita
vepsä, viro, liivi, itämari, etelämansi, itähanti

Sanansisäisen konsonantiston vastaamattomuuden takia tähän yhteyteen tuskin kuuluvat

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

vepsäode̮, ode̮g ’(lyömä)ase’
virooda ’keihäs, piikki’
liivi(SjW) voda, vuoda ’seiväs, keihäs, pistin’.

Vertailukohtia

itämariitämari undo, umδə̑ ’keihäs; pistin, piikki’
etelämansietelämansi awtā, itämansi länsimansi owtə, pohjoismansi owta ’keihäs’
itähantiitähanti oŋtəw, länsihanti etelähanti oŋtə, pohjoishanti oŋti ’keihäs; rautapäinen riuku’

jotka ← suomalais-ugrilainen *oŋt-. Äänt. ota sopii paremmin otava sanan yhteyteen ja merk.-erokin lienee selitettävissä: mahdollisesti ’varustus, linnoitus’ → ’ase’ → ’keihäs’ tai ’piikki, seiväs’ → ’paalutus’ → ’aitaus; kalapato; linnoitus’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Otia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/otia