- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan paatua yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, viro
Samaa alkuperää kuin paattua, katso tätä. — suomi paatua → pohjoissaame murt. pātunuvvat ’paatua (hengellisesti)’, suomi paatunut → inarinsaame paattum ’uppiniskainen’.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | poatuo ’palaa pohjaan; paahtua; hyytyä; takertua (lumi suksiin)’, poavuttoa ’polttaa pohjaan; paahtaa; suututtaa’, poavuksissa ’pohjaan palaneena; suutuksissa’ |
|---|---|
| lyydi | puaduda ’palaa pohjaan’, puaduttada ’polttaa pohjaan’ |
| viro | paaduda ’kovettua (kiinni); paatua’ (huomaa myös paadutada ’kovettaa jne.’, joka kuit. voi kuulua myös variantin paatuda ’kovettua’ yhteyteen). |
Samaa juurta olevia sanoja
Lainalähde: ? ← germaaninen *spāđa-, vertaa keskialasaksa spāt ’levyiksi lohkeava kivi’, nykysaksa Spat ’sama merkitys’
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pāsi ’pehmeä kivi’, pāsikas ’kalkkikivinen’ |
|---|---|
| karjala | poaje (g. poatien tai poajien) ’uunin päällys; arina’, poataro ’levyinä lohkeava kivi; kivilaatta’ |
| vatja | pāsi ’paasi’, pāzikko ’paasikko’ |
| viro | paas (g. pae) ’liuskakivi, kalkkiliuske; uunin päällys’, (murt.) paasik ’kiven päällä paistettu leipä’ |
| liivi | pɔ̄ž (mon. pɔ̄žəd) ’kalkkikivi, liuskekivi’ |