pa­ha­ta­pai­nen

Lalli se pahatapainen, Sekä mies pahasukuinen, Otti Lalli laahtarinsa, Piru pitkän keihähänsä; Lykkäsi lylyn lumelle, Syöksi kalhun kaljamalle, Ajoi herroja takoa.

[Jos vaimolla on kovin kovat päivät, kun mies on häijy tai pahatapainen, rupeaa hän joskus miehen eläessä pitämään lakkiliinaa.] Jouduttuaan uusiin naimisiin saa leski taas panna lakin päähänsä sekä verhoutua värikkäämpiin vaatteisiin.

Joosef onnistuukin tehtävässä erinomaisesti: hän voittaa puolelleen Karinin epäluuloisen äidin luottamuksen, saa Toivon opiskelemaan ahkerasti ja organisoi kylän pahatapaisille pikkupojille urheilukilpailuja.