pai­men­ta­mi­nen

substantiivi/ˈpɑi̯mentɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: paimentaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä paimentaa

Etymologia

paimentaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Poika sai sen käsityksen, että helmikanojen paimentaminen oli maailman korkein virka.
— Akseli Gallen-Kallela, Afrikka-kirja
Se on vähä hankalanlaista homnoa se porroin paimentaminen talavella, siinä pittää olla poromiehellä luja terveys, eikä siinä kaikkien terveys kestäkkää.
— Aaro A. Nuutinen, Suomen Sveitsissä
Sen pääasiallisena tehtävänä on ollut sikojen paimentaminen, mutta 1800 -luvulla sitä käytettiin myös kauriiden ja villisikojen jäljittämiseen.
— Wikipedia: Ardennienkarjakoira

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipaimentaminen
Genetiivipaimentamisen
Partitiivipaimentamista
Essiivipaimentamisena
Translatiivipaimentamiseksi
Inessiivipaimentamisessa
Elatiivipaimentamisesta
Illatiivipaimentamiseen
Adessiivipaimentamisella
Ablatiivipaimentamiselta
Allatiivipaimentamiselle
Abessiivipaimentamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet