pa­loit­te­le­mi­nen

substantiivi/ˈpɑloi̯tːeleminen/
Jaa

Johdettu sanasta: paloitella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä paloitella

Etymologia

paloitella + johdin -minen

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Se tyydytti ritarin kostoa tuo hänen onnensa vastustajan paloitteleminen.
— C. Georg Starbäck, Engelbrekt Engelbrektinpoika II
Makaronin paloitteleminen haarukalla, niinkuin te teette, on yhtä kamalaa kuin osterin paloitteleminen.
— H. G. Wells, Kuninkaitten kuningas
Sleesian valloittaminen takaisin Preussilta ja maan paloitteleminen epäonnistuivat Itävallan saavutettua vain rajoitettua menestystä seitsemän vuoden sodassa 1756-1763.
— Wikipedia: Itävallan historia vuoteen 1815

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipaloitteleminen
Genetiivipaloittelemisen
Partitiivipaloittelemista
Essiivipaloittelemisena
Translatiivipaloittelemiseksi
Inessiivipaloittelemisessa
Elatiivipaloittelemisesta
Illatiivipaloittelemiseen
Adessiivipaloittelemisella
Ablatiivipaloittelemiselta
Allatiivipaloittelemiselle
Abessiivipaloittelemisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet