panteismi

substantiivi

/ˈpɑntei̯smi/

Merkitys

1.oppi, jonka mukaan kaikki olevainen ja jumala ovat sama. Panteismin jumala on persoonaton ja ääretön, joten jumalan lisäksi ei voi olla muuta todellisuutta.Eräät panteismin suunnat korostavat, että on vain luonto, jota kutsutaan jumalaksi.

Liittyvät sanat

panteisti panteistinen teismi jumala animismi deismi monoteismi polyteismi

Käännökset

engl.pantheism
ruotsipanteism
saksaPantheismus (m)
venäjäпантеизм (m)
viropanteism

Hierarkia

Yläkäsitteet

↑teismi

Esimerkkilauseet

Eivät kelpaa täällä panteismin aatteet." Poies minut potkittihin Yljän häistä taivahasta, — sanoa jo olin: niinkuin varas lampokarsinasta.

Joel Lehtonen, Nuoruus

Parisin yliopiston teologit Amalarik Benasta ja David Dinantosta julistivat nimittäin sitä panteismiin perustuvaa villioppia, että Jumala kaikkina aikoina on ilmaantunut ihmisissä.

Mauno Rosendal, Kertomuksia kirkkohistorian alalta II

Tomisteille oli tärkeää tehdä tiukka ero luonnollisen ja yliluonnollisen todellisuuden välillä, koska platoninen ideaoppi johti heidän mielestään panteismiin tehden arkitodellisuudestakin jumalaisen.

Wikipedia: Tomismi

Englanninkieliset vastineet

pantheism

Esiintymistiheys

1 300 esiintymää, 0.5 / milj.

Suomi24

0.6

Sanomalehdet

0.0

Aikakauslehdet

0.1

Wikipedia

0.7

0.3

Tekstitykset

0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

Nominatiivi	panteismi
Genetiivi	panteismin
Partitiivi	panteismia
Essiivi	panteismina
Translatiivi	panteismiksi
Inessiivi	panteismissa
Elatiivi	panteismista
Illatiivi	panteismiin
Adessiivi	panteismilla
Ablatiivi	panteismilta
Allatiivi	panteismille
Abessiivi	panteismitta

Riimit

-ɑnteismi

Kaikki riimit