par­ku­na

substantiivi/ˈpɑrkunɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

par-ku-na (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: parkua

Merkitykset

  1. parkuminen
  2. parku
  3. yksikön essiivi sanasta parku

Esimerkkilauseet

Naisten kirkaisut, lasten parkuna, jalkoihin tallautuvien hätähuudot, loukkautuneitten ähkinä, voivotus ja valitus täyttää Herran temppelin.
— Lauri Haarla, Ritvalan ilovalkeat
Kun luotsiukko aamulla menee ulos hakkaamaan puita, on hän kuulevinaan tuttuja ääniä ilmasta — ehkä etäällä olevien kurkien parkunaa, taikka kenties allien, jotka hakevat aukeaa paikkaa, tai kalalokkien kirkunaa.
— Jonatan Reuter, Kertomuksia elävistä ja kuolleista
Silkkiuikun ääni: kakisteleva "käk -käk -kä -kä -kä -kä -kä", käheä parkuna "köö -köö -köö" ja porsaan huutoa muistuttava röhkinä.
— Wikipedia: Silkkiuikku

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan parkuna lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Joka suunnalta kuului parkunaa ja voihkauksia ja pitkin kenttää kiiri sakeita pölypilviä ja ilman täytti kitkerä ruudin katku.
— Kyösti Wilkuna, Aikojen yöstä

Etymologia

parkua + johdin -na

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

90 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑrkunɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Parkuna. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/parkuna