par­ta­hur­ri

Jaa
Viittaa artikkeliin

10 kirjainta

sisältää sanat: parta + hurri

Merkitys

  1. pörhöpartainen (mies)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hurri yhteydessä
Vastineita
eteläkarjala

Deskr.-sävyinen sanue. Sen on otaksuttu olevan laajan levikin saanut slanginomainen sana ja pohjautuvan sanaan hurtta ’isokokoinen koira’; rakenteeltaan vertaa mörkö ~ mörri, pörrö ~ pörri (Gan 1786) ’susi’, körri ’kummitus’, (karva)turri jne., mutta hurri voi olla myös viimeksi mainittujen ‑rri loppuisten sanojen mallin mukaan syntynyt deskr. muodoste, ei välttämättä hurtta sanan johdos. Katso myös hurrikas.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

eteläkarjalaeteläkarjala (Suistamo Suojärvi) hurri ’karvainen ihminen tai eläin, suuri pellavakuontalo, huono tai karvainen vaate’, hurrikas ’jouhista tehty kinnas’.

Samaa juurta olevia sanoja

Tutkimuskirjallisuutta (5)
  • Juslenius 1745 SSC 115 (’vuohen kutsumahuuto’ = ’vuohi’)
  • Ojansuu Vir 1909 171 (hurri alk. ? ’vuohen kutsumahuuto’)
  • A. Vilkuna Vir 1952 25
  • K. Vilkuna 1964 KV 44 140
  • Nirvi 1982 Suomi 123:3 90–94 (hurri ← hurtta)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Partahurri. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/partahurri