- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | mörkö ’uskomusolento, jolla pelotellaan lapsia, mörkö; (kiert.) karhu, täi’. |
|---|
mör-kö (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 8 956. yleisin sana
Toisten nauru keskeytti hänet, lapsetkin kohauttivat olkapäitään, sillä kukaan ei uskonut, eikä toivonut taivaalta mitään, vaikkakin pelkäsivät mörköjä.Pojat häntä nimittävät milloin oinaaksi, milloin gorillaksi, milloin möröksi.Sanalla kekri on vaihtelevasti muitakin merkityksiä, kuten pyhäinpäivää, myöhään syksyllä kylvettyä ruista, aavetta, mörköä tai pelätiksi pukeutunutta ihmistä.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan mörkö lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Piru olkoon appivaari mokoman mörön kanssa.Muumilaakso-sarjassa Mörkö kuvataan mustana varjomaisena hahmona, jolla on suuret vihertävät silmät.Samanlaisessa roolissa Mörkö esiintyy myös kuvakirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä?Ei hän niin pelännyt eikä paennut, niinkuin pelätään härkää tai ukkosta tai pimeässä mörköjä.| karjala | mörkö ’uskomusolento, jolla pelotellaan lapsia, mörkö; (kiert.) karhu, täi’. |
|---|
16 689 esiintymää · 6.4 / milj.
Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi D
Yleisimmät: mörkö 41 % · mörköjä 22 % · mörön 9 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ørkø
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Mörkö. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mörkö