hur­ri

erisnimi, substantiivi/ˈhurːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hur-ri (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 6 971. yleisin sana

Merkitykset

  1. (halventava)vanha suomenruotsalaisista käytetty kutsumanimi, joskus kielteisessä mielessä
  2. (historia)muinaisessa Mesopotamiassa eläneen kansan jäsen
  3. (historia)heidän kielensä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Verrun vaari, viekas viinakurri möi ja mittas korpirojuaan, mökkiin poikkes moni hurja hurri; miehen naurisnaama kuuna paistoi, oli melkein mustaa partaa vaan.
— Larin-Kyösti, Korpinäkyjä I
Tää Hurrin mies on oikein miesten miesi, mut eukko, eukko itse hiisi, ei suulaampata akkaa virstam päässä, se akka askareistaan huolii viisi!
— Larin-Kyösti, Kyläisiä lauluja
Ensimmäiset tunnetut asukkaat ovat olleet hurreja, jotka ovat asuneet alueella ainakin 1  300 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
— Wikipedia: Karakalpakia

Etymologia

1hurri1 – jokin karvainen (koira, kissa, lammas, susi; parta, turkki, vaate)

Levinneisyys
paikoin Häme Savo Karjalan kannas, yleinen Pohjois-Karjala
Vastineita
eteläkarjala

Deskr.-sävyinen sanue. Sen on otaksuttu olevan laajan levikin saanut slanginomainen sana ja pohjautuvan sanaan hurtta ’isokokoinen koira’; rakenteeltaan vertaa mörkö ~ mörri, pörrö ~ pörri (Gan 1786) ’susi’, körri ’kummitus’, (karva)turri jne., mutta hurri voi olla myös viimeksi mainittujen ‑rri loppuisten sanojen mallin mukaan syntynyt deskr. muodoste, ei välttämättä hurtta sanan johdos. Katso myös hurrikas.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

eteläkarjalaeteläkarjala (Suistamo Suojärvi) hurri ’karvainen ihminen tai eläin, suuri pellavakuontalo, huono tai karvainen vaate’, hurrikas ’jouhista tehty kinnas’.

Samaa juurta olevia sanoja

2hurri2 – suomenruotsalainen; kalakauppaa harjoittava, kiertelevä rannikon ruotsinkielinen

Slangissa
1910 lähtien
Levinneisyys
nyk. melko yleinen, alkuaan Pohjanmaa

) ’kalakauppaa harjoittava, kiertelevä rannikon ruotsinkielinen’ (Gan 1786 »kaikkia ruotsalaisten pitäjien, Lapväärtin ja Närpiön ruotsalaisia, jotka tuovat kalaa, kutsutaan nimellä Hurrit l. hurri»)

joko hurrikas sanan ekspressiivistynyttä käyttöä, lähtökohtana lähinnä merkitys ’ensikertalainen’ tai (ehkä ainakin osittain, kenties ns. kansanetym.) nykyruotsi:ssa tavallisten ilmausten hur, huru ’kuinka, miten’ (muun muassa kysyttäessä selvennystä, kun ei ole kuullut tai ymmärtänyt sanottua) ja hör du, murt. hörru ’kuules, kuuletko’ pohjalta syntynyt slangisana.

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

hurri ’ruotsinkielinen, ruotsalainen, suomenruotsalainen’

ehkä peräisin ruotsinkielisille tyypillisen ilmauksen huru ’kuinka, mitä?’ tai hörru ’kuule’ (oikeastaan hör du) toistelusta. Muitakin selityksiä on annettu (muun muassa murt. hurri(kas) ’kalakauppaa harjoittava rannikon ruotsinkielinen’, joka voi liittyä sanaan hurrikas ’outo vieras’).

3hurri4 – kestittävä anelija, joka pyyteli nuottamiehiltä kaloja ja tarjosi vastalahjaksi kahvia tai viinaksia; almunanoja, kiertelevä vaihtokaupan tekijä, kaupustelija; morsiusavun kerääjä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hurrikas yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874

(suomi → luulajansaame hurrēk ’puuhun hakattu merkki, joka osoittaa missä tie kulkee’).

Sanueen alkuperä hämärähkö. Sen pohjana on katsottu olevan hurri1 ’vuohi’ tai ’karvainen olio’ ja on oletettu merkityksen kehitystä → ’(halv.) vasta-alkaja, ensikertalainen’ → ’vieras, outo’ (~ ’vieraalle tehty karsikkopuu’) ~ ’vaihtokaupan harjoittaja’ jne. Toisaalta sanue on liitetty avioliittotermistöön: hurri (johd. sanasta hurtta) alkuaan ’susi’ ~ ’kulkukoira’ →→ ’sulhaseksi pyrkivä’ → ’morsiusavun keruussa kulkeva sulhanen’; hurri ’kosija, sulhanen’ sanan feminiiniseksi vastakohdaksi olisi syntynyt hurrikas ’avioon lupautunut tyttö, avioksi tavoiteltava nainen, morsiusavun kerääjänainen’; samantapainen merkityksen kehitys on ollut susi sanalla ja sen johdoksilla Karjalankannaksella ja Inkerissä.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.Hurrian
  • ruotsihurritiska (yl), hurrit (yl)
  • saksaHurriter (m), Hurritisch (n), Hurriterin (f)
  • venäjäхуррит, хурритский
  • esp.hurrita (f)

Englanninkieliset vastineet

  • Hurrian

Esiintymistiheys

23 838 esiintymää · 9.1 / milj.

Suomi24
10.3
Sanomalehdet
13.7
Aikakauslehdet
2.0
Wikipedia
1.4
Reddit
10.7
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

Yleisimmät: hurri 29 % · hurrit 28 % · hurrien 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-urːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hurri. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hurri