pie­les

substantiivi/ˈpie̯les/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pie-les (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. heinäsuova, haasia

Esimerkkilauseet

Laululauma Pohjolast' on paennut, Pelloill' on jo pieles, auma, Syksyn sade alkanut — Uudispaikalla nyt häitä Viettämähän aljetaan, Koko vuorokausi näitä Karkeloiden jatketaan.
— Kaarlo Hemmo, Kynäelmiä II
Kun kaikki on kasaan saatu, niin ympäröidään pieles aidalla ja ollaan valmiit lähteinään toisille heinämaille.
— Juhani Sjöström, Korpien povessa
Jos säilöön pantu materiaali haluttiin suojata laiduntavilta eläimiltä, koko pieles tuli ympäröidä puuaidalla.
— Wikipedia: Pieles

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan pieli yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi ja 14 muuta kieltä

itämerensuomi sanueeseen on ilmeisesti sulautunut aineksia useammasta vanhasta sanaperheestä, ensisijaisesti seuraavassa esitettävistä kohdista 1 ja 2; kohdan 2 suomalais-ugrilainen sanat on vanhastaan yhdistetty kohtaan 3; eri kielten sanueita on vaikea pitää erillään, ja ne voivat loppujen lopuksi olla samaakin alkuperää tai ainakin eri tahoilla jo varhain sekoittuneet.

Vastineet sukukielissä (20 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpēli ’(ikkunan, oven) pieli’
karjalapieli ’(ikkunan, oven, veräjän) pieli, kehys, tukipuu; sivu, laita, syrjä’, pieles ’pieles, haasia; puuväli pieleksessä; ikkunanpieli’, pieline ’pielipuu’
lyydipiel ’(ikkunan, oven) pieli, pielipuu’, pieline ’ikkunan pieli’
vepsäpeĺ ’(ikkunan, oven) pieli’
viropeel ’sivupuu, masto; (mon.) kangaspuut’
liivipēĺ ’masto’

(suomi → koltansaame piḙllă̮ (kildininsaame turjansaame) ’masto’).

Kaukaisemmissa sukukielissä

mokšamordvamokšamordva päĺ ’seiväs, pylväs; puukiila’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (ajtó ’ovi’, fa ’puu’) (voi kuulua myös kohtaan 2)

tähän aiemmin yhdistetty komi beĺ ’(oven, ikkunan) pieli’ varmaankin ← itämerensuomi (lähinnä vepsä peĺ ’pieli’) (← suomalais-ugrilainen *pēli ’pylväs’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva peĺ, mokšamordva päĺ ’puoli (Seite)’
maripel, wel ’sama merkitys’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (voi kuulua myös kohtaan 1)
nenetsipi ’ulkopuoli’
enetsifio ’sama merkitys’: fioddo ’ulos (?)’
–? nganasani feai ’loppu, uloin osa’
selkuppipo: ponä ’ulkona, kadulla’ (← uralilainen *pexli ’reuna, ulkopuoli’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saamebælle ’puoli (Seite); puolikas, toinen parista’
ersämordvaersämordva peĺe, mokšamordva päĺä ’puoli (halb), puolikas’
länsimarilänsimari pelə, itämari pele ’sama merkitys; toinen parista’
–? udmurtti pal ’sivu; seutu; puoli (halb), puolikas’
–? komi pe̮l, pe̮v ’sivu, puoli (Seite); toinen parista’
etelämansietelämansi pǟl, itämansi pɔ̈̄l, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) poål, pohjoismansi pāl ’sivu, puoli (Seite); puolikas’
itähantiitähanti peḷək, etelähanti pohjoishanti pelək ’sivu, puoli (Seite); puolikas, puolisko’
unkarifél ’puoli (halb), puolikas, toinen parista; lähimmäinen, toveri’, feleség ’puoliso, vaimo’
nenetsipeĺe ’puolikas, kappale’
enetsifeðe ’puoli (halb); sukulainen’
nganasanifealea ’sama merkitys’
selkuppipäläk, peläk ’puoli (halb; Seite), puolikas’
kamassipjel, pil, pēl ’puoli (halb; Seite)’
koibaalipeldoj ’puolikas’, peĺa ’toveri’ (← uralilainen *pälä ’puolikas; sukulainen, toveri’).

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

330 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: pielestä 54 % · pieles 46 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ieles

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pieles. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pieles