pih­ti­pie­li

substantiivi/ˈpihtiˌpie̯li/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pih-ti-pie-li (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: pihti + pieli

Merkitykset

  1. kumpi tahansa oven tai ikkunan sivuilla kamanan tukena olevista karmien pielistä
  2. portin pieli

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Koikkuu korpit, kuolonlinnut, verta valuu, kallis vilja maassa viruu, viikatteineen turman, tuonen tumma herra, säälimätön, synkkä astuu, verin pihtipielet punain, Idän kauniin kansan kesken.
— Kössi Kaatra, Murroksessa
Oi, nyt näen vain tämän yhden hahmon koko hymyilevässä ja rikkaassa Ohiossa, sen kaikissa kaupungeissa ja kylissä; kuolemankalpeus kasvoilla, kuolemanväsymys aivoissa, heikkoudesta kaatumaisillaan nojaa hän pihtipieleen.
— Uuno Kailas, Uni ja kuolema
Viimeisestä vitsauksesta Raamatussa sanotaan, että israelilaiset säästyivät siltä, koska jokainen israelilainen perhe teurasti Mooseksen käskystä lampaan ja siveli talonsa oven päällisen ja pihtipielet sen verellä, mistä Jumala tunnisti heidän asuintalonsa.
— Wikipedia: Egyptin vitsaukset

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pihtipieli lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Adjektiivit
Kuningatar pysähtyi ovelle pihtipieleen nojaten ja tapaillen katseellaan apua jostakin.
— Alexandre Dumas, Marseljeesi
Siitäkös säikähtää sika unissaan oven pihtipielessä, törmää ylös, panee: soh soh soh!
— Joel Lehtonen, Ilvolan juttuja
Ja sulkeakseni häneltä tien asetuin oven eteen nojaten vanhaan, tammiseen pihtipieleen, joka oli paksu ja vahva.
— Pierre Loti, Veljeni
Nojauduin väsyneesti pihtipieleen.
— Eino Hosia, Kukkivia hautoja

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pihti yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpihet ’pihdit, hohtimet’, pihtelet ’sama merkitys’
karjalapihti (mon. pihet) ’hohtimet, pihdit; (yks.) puristin, nipistin, pärepihti; ansan korvapuu; (kuv.) pula’, pihtimet ’pihdit’, pihtipuoli ’oven tai ikkunan pieli’
lyydipīhted, pīhtemed ’pihdit’
vepsäpiht́hed, piht́id, pihkĺed ’pihdit, hohtimet’
vatjapihed ’(sepän) pihdit’
viropiht (mon. pihid) ’pihdit, hohtimet; (murt.) ravun sakset; ahrain’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame bâsˈtâ (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’pihdit; puristin, nipistin’
mokšamordvamokšamordva peš ’pärepihti’, ersämordva peš-tšuvto ’paistinpannun varsi’
komipeš, peša, bi-peš(a) ’pärepihti’ (→ pohjoishanti peš, etelähanti tüt-peš ’sama merkitys’), pešni̮ ’panna päre pihtiin; sytyttää valo’.

Samaa juurta olevia sanoja

itämerensuomi sanueeseen on ilmeisesti sulautunut aineksia useammasta vanhasta sanaperheestä, ensisijaisesti seuraavassa esitettävistä kohdista 1 ja 2; kohdan 2 suomalais-ugrilainen sanat on vanhastaan yhdistetty kohtaan 3; eri kielten sanueita on vaikea pitää erillään, ja ne voivat loppujen lopuksi olla samaakin alkuperää tai ainakin eri tahoilla jo varhain sekoittuneet.

Vastineet sukukielissä (20 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpēli ’(ikkunan, oven) pieli’
karjalapieli ’(ikkunan, oven, veräjän) pieli, kehys, tukipuu; sivu, laita, syrjä’, pieles ’pieles, haasia; puuväli pieleksessä; ikkunanpieli’, pieline ’pielipuu’
lyydipiel ’(ikkunan, oven) pieli, pielipuu’, pieline ’ikkunan pieli’
vepsäpeĺ ’(ikkunan, oven) pieli’
viropeel ’sivupuu, masto; (mon.) kangaspuut’
liivipēĺ ’masto’

(suomi → koltansaame piḙllă̮ (kildininsaame turjansaame) ’masto’).

Kaukaisemmissa sukukielissä

mokšamordvamokšamordva päĺ ’seiväs, pylväs; puukiila’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (ajtó ’ovi’, fa ’puu’) (voi kuulua myös kohtaan 2)

tähän aiemmin yhdistetty komi beĺ ’(oven, ikkunan) pieli’ varmaankin ← itämerensuomi (lähinnä vepsä peĺ ’pieli’) (← suomalais-ugrilainen *pēli ’pylväs’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva peĺ, mokšamordva päĺ ’puoli (Seite)’
maripel, wel ’sama merkitys’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (voi kuulua myös kohtaan 1)
nenetsipi ’ulkopuoli’
enetsifio ’sama merkitys’: fioddo ’ulos (?)’
–? nganasani feai ’loppu, uloin osa’
selkuppipo: ponä ’ulkona, kadulla’ (← uralilainen *pexli ’reuna, ulkopuoli’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saamebælle ’puoli (Seite); puolikas, toinen parista’
ersämordvaersämordva peĺe, mokšamordva päĺä ’puoli (halb), puolikas’
länsimarilänsimari pelə, itämari pele ’sama merkitys; toinen parista’
–? udmurtti pal ’sivu; seutu; puoli (halb), puolikas’
–? komi pe̮l, pe̮v ’sivu, puoli (Seite); toinen parista’
etelämansietelämansi pǟl, itämansi pɔ̈̄l, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) poål, pohjoismansi pāl ’sivu, puoli (Seite); puolikas’
itähantiitähanti peḷək, etelähanti pohjoishanti pelək ’sivu, puoli (Seite); puolikas, puolisko’
unkarifél ’puoli (halb), puolikas, toinen parista; lähimmäinen, toveri’, feleség ’puoliso, vaimo’
nenetsipeĺe ’puolikas, kappale’
enetsifeðe ’puoli (halb); sukulainen’
nganasanifealea ’sama merkitys’
selkuppipäläk, peläk ’puoli (halb; Seite), puolikas’
kamassipjel, pil, pēl ’puoli (halb; Seite)’
koibaalipeldoj ’puolikas’, peĺa ’toveri’ (← uralilainen *pälä ’puolikas; sukulainen, toveri’).

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.doorjamb
  • saksaTürpfosten (m)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • doorpost
  • doorjamb

Esiintymistiheys

591 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26 (pieni)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ieli

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pihtipieli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pihtipieli