- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan suu yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
(vertaa suutia2), katso erikseen suistaa, suitset, suukko
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sū ’suu’ |
|---|---|
| karjala | suu, suulas, suulastoa ’suudella’, suuvella (myt.) ’pilata varsinkin kehumalla, kiittämällä tai katsoa pahalla silmällä; suudella’, suuve ’heinät ja oljet, jotka jäävät eläimiltä syömättä’ |
| lyydi | sū ’(ihmisen, eläimen, kuopan, uunin) suu’ |
| vepsä | su, sū ’suu’ |
| vatja | sū ’sama merkitys; etuosa’ |
| viro | suu ’suu; aukko’ |
| liivi | sū ’suu (myös uunin, säkin, joen); kita, aukko’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| eteläsaame | eteläsaame tjuvve (ruotsinsaame) ’ruokatorvi; ääni, koiran haukunta (murt.); kurkku; joen uoma’ (LÖ), (tähän ehkä myös pohjoissaame čoddâ (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kurkku, nielu, ruokatorvi’) |
|---|---|
| mari | šu: im-šu, imə̑-šu ’neulansilmä’ |
| – | ? udmurtti śu-: śuez kwaśmɛ ’häntä janottaa (»suunsa kuivuu»)’, śu-kaś ’kalja’ |
| – | ? komi śu-ke̮ś ’kalja; juoma’, ś. kośmi̮ni̮ ’janottaa’ (kośmi̮ni̮ ’ ’kuivua’) |
| itämansi | itämansi länsimansi pohjoismansi sunt ’(joen, tynnyrin) suu; suuaukko; kynnys’, pohjoismansi sūp ’suu’ |
| unkari | száj, (vanh.) szá ’suu (myös astian, säkin)’, szád ’(esimerkiksi luolan, padan, tynnyrin) suu, ‑aukko; tapinreikä’ |
| – | ? nenetsi śo ’ruokatorvi; (esimerkiksi pullon) kaula; (joen) suu’ |
| enetsi | sū, sō, so ’kurkku’ |
| selkuppi | (johd.) suolj, sói, soi ’kurkku, kaula; ääni; joen suu’ |
| kamassi | soj (johd.) ’kaula, kurkku’. |
Samaa juurta olevia sanoja
itämerensuomalaiseen sanueeseen on ilmeisesti sulautunut aineksia useammasta vanhasta sanaperheestä, ensisijaisesti seuraavassa esitettävistä kohdista 1 ja 2; kohdan 2 suomalais-ugrilaiset sanat on vanhastaan yhdistetty kohtaan 3; eri kielten sanueita on vaikea pitää erillään, ja ne voivat loppujen lopuksi olla samaakin alkuperää tai ainakin eri tahoilla jo varhain sekoittuneet.
Vastineet sukukielissä (20 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pēli ’(ikkunan, oven) pieli’ |
|---|---|
| karjala | pieli ’(ikkunan, oven, veräjän) pieli, kehys, tukipuu; sivu, laita, syrjä’, pieles ’pieles, haasia; puuväli pieleksessä; ikkunanpieli’, pieline ’pielipuu’ |
| lyydi | piel ’(ikkunan, oven) pieli, pielipuu’, pieline ’ikkunan pieli’ |
| vepsä | peĺ ’(ikkunan, oven) pieli’ |
| viro | peel ’sivupuu, masto; (mon.) kangaspuut’ |
| liivi | pēĺ ’masto’ |
(suomi → koltansaame piḙllă̮ (kildininsaame turjansaame) ’masto’).
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mokšamordva | mokšamordva päĺ ’seiväs, pylväs; puukiila’ |
|---|---|
| unkari | ‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (ajtó ’ovi’, fa ’puu’) (voi kuulua myös kohtaan 2) |
tähän aiemmin yhdistetty komi beĺ ’(oven, ikkunan) pieli’ varmaankin ← itämerensuomi (lähinnä vepsä peĺ ’pieli’) (← suomalais-ugrilainen *pēli ’pylväs’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva peĺ, mokšamordva päĺ ’puoli (Seite)’ |
|---|---|
| mari | pel, wel ’sama merkitys’ |
| unkari | ‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (voi kuulua myös kohtaan 1) |
| nenetsi | pi ’ulkopuoli’ |
| enetsi | fio ’sama merkitys’: fioddo ’ulos (?)’ |
| – | ? nganasani feai ’loppu, uloin osa’ |
| selkuppi | po: ponä ’ulkona, kadulla’ (← uralilainen *pexli ’reuna, ulkopuoli’) |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| saame | bælle ’puoli (Seite); puolikas, toinen parista’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva peĺe, mokšamordva päĺä ’puoli (halb), puolikas’ |
| länsimari | länsimari pelə, itämari pele ’sama merkitys; toinen parista’ |
| – | ? udmurtti pal ’sivu; seutu; puoli (halb), puolikas’ |
| – | ? komi pe̮l, pe̮v ’sivu, puoli (Seite); toinen parista’ |
| etelämansi | etelämansi pǟl, itämansi pɔ̈̄l, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) poål, pohjoismansi pāl ’sivu, puoli (Seite); puolikas’ |
| itähanti | itähanti peḷək, etelähanti pohjoishanti pelək ’sivu, puoli (Seite); puolikas, puolisko’ |
| unkari | fél ’puoli (halb), puolikas, toinen parista; lähimmäinen, toveri’, feleség ’puoliso, vaimo’ |
| nenetsi | peĺe ’puolikas, kappale’ |
| enetsi | feðe ’puoli (halb); sukulainen’ |
| nganasani | fealea ’sama merkitys’ |
| selkuppi | päläk, peläk ’puoli (halb; Seite), puolikas’ |
| kamassi | pjel, pil, pēl ’puoli (halb; Seite)’ |
| koibaali | peldoj ’puolikas’, peĺa ’toveri’ (← uralilainen *pälä ’puolikas; sukulainen, toveri’). |