suu­pie­li

substantiivi/ˈsuːˌpie̯li/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suu-pie-li (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 10 116. yleisin sana

Yhdyssana: suu + pieli

Merkitys

  1. ihmisen tai eläimen suuaukon reuna sivulla lähiympäristöineen

Esimerkkilauseet

Sidoniekin, huolimatta tyyneydestään, oli käynyt vaaleaksi, eikä ikuinen pikku hymy enää väreillyt hänen suupielessään.
— Alphonse Daudet, Fromont vanhempi ja Risler nuorempi
Hän naurahti, mutta suupielissä ja silmissä oli yrmeä ilme, kun hän vetäen taskustaan sikaarikotelonsa valitsi ja sytytti sikaarin ikäänkuin tahallisen verkallisesti.
— J. S. Fletcher, Miljoonan dollarin timantti
Tupareiden jälkeen pannaan lähikapakka remonttiin, huiputetaan nahkapäistä pizzamiestä, metsästetään naisia kuola suupielistä purskuen, aiheutetaan pahennusta siveettömällä käytöksellä ja perustetaan yhtye, kokaiinibileitä ja joulurientoja unohtamatta.
— Wikipedia: Juhlajätkät

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suupieli lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Silmiin ilmestyi kyynel ja suupielet värähtelivät aivan kuin itkuun puhkeavalla.
— Osmo Iisalo, Pyhiinvaeltaja
Hän katsoi poikaansa hymyilevällä katseella ja vaipui taas uneen hymy suupielissä.
— Teuvo Pakkala, Elsa
Rakkarimestari kiipesi nyt alas lattialuukusta kujeellinen, ivallinen ilme suupielessä.
— Larin-Kyösti, Oli kerran
Kummankin suupielissä värähti vieno hymy, joka oli kuin kaukaisen salaman välähdys.
— Osmo Lajula, Erakkomaisteri

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan suu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä

(vertaa suutia2), katso erikseen suistaa, suitset, suukko

Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensū ’suu’
karjalasuu, suulas, suulastoa ’suudella’, suuvella (myt.) ’pilata varsinkin kehumalla, kiittämällä tai katsoa pahalla silmällä; suudella’, suuve ’heinät ja oljet, jotka jäävät eläimiltä syömättä’
lyydisū ’(ihmisen, eläimen, kuopan, uunin) suu’
vepsäsu, sū ’suu’
vatjasū ’sama merkitys; etuosa’
virosuu ’suu; aukko’
liivisū ’suu (myös uunin, säkin, joen); kita, aukko’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame tjuvve (ruotsinsaame) ’ruokatorvi; ääni, koiran haukunta (murt.); kurkku; joen uoma’ (LÖ), (tähän ehkä myös pohjoissaame čoddâ (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kurkku, nielu, ruokatorvi’)
marišu: im-šu, imə̑-šu ’neulansilmä’
–? udmurtti śu-: śuez kwaśmɛ ’häntä janottaa (»suunsa kuivuu»)’, śu-kaś ’kalja’
–? komi śu-ke̮ś ’kalja; juoma’, ś. kośmi̮ni̮ ’janottaa’ (kośmi̮ni̮ ’ ’kuivua’)
itämansiitämansi länsimansi pohjoismansi sunt ’(joen, tynnyrin) suu; suuaukko; kynnys’, pohjoismansi sūp ’suu’
unkariszáj, (vanh.) szá ’suu (myös astian, säkin)’, szád ’(esimerkiksi luolan, padan, tynnyrin) suu, ‑aukko; tapinreikä’
–? nenetsi śo ’ruokatorvi; (esimerkiksi pullon) kaula; (joen) suu’
enetsisū, sō, so ’kurkku’
selkuppi(johd.) suolj, sói, soi ’kurkku, kaula; ääni; joen suu’
kamassisoj (johd.) ’kaula, kurkku’.

itämerensuomalaiseen sanueeseen on ilmeisesti sulautunut aineksia useammasta vanhasta sanaperheestä, ensisijaisesti seuraavassa esitettävistä kohdista 1 ja 2; kohdan 2 suomalais-ugrilaiset sanat on vanhastaan yhdistetty kohtaan 3; eri kielten sanueita on vaikea pitää erillään, ja ne voivat loppujen lopuksi olla samaakin alkuperää tai ainakin eri tahoilla jo varhain sekoittuneet.

Vastineet sukukielissä (20 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpēli ’(ikkunan, oven) pieli’
karjalapieli ’(ikkunan, oven, veräjän) pieli, kehys, tukipuu; sivu, laita, syrjä’, pieles ’pieles, haasia; puuväli pieleksessä; ikkunanpieli’, pieline ’pielipuu’
lyydipiel ’(ikkunan, oven) pieli, pielipuu’, pieline ’ikkunan pieli’
vepsäpeĺ ’(ikkunan, oven) pieli’
viropeel ’sivupuu, masto; (mon.) kangaspuut’
liivipēĺ ’masto’

(suomi → koltansaame piḙllă̮ (kildininsaame turjansaame) ’masto’).

Kaukaisemmissa sukukielissä

mokšamordvamokšamordva päĺ ’seiväs, pylväs; puukiila’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (ajtó ’ovi’, fa ’puu’) (voi kuulua myös kohtaan 2)

tähän aiemmin yhdistetty komi beĺ ’(oven, ikkunan) pieli’ varmaankin ← itämerensuomi (lähinnä vepsä peĺ ’pieli’) (← suomalais-ugrilainen *pēli ’pylväs’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva peĺ, mokšamordva päĺ ’puoli (Seite)’
maripel, wel ’sama merkitys’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (voi kuulua myös kohtaan 1)
nenetsipi ’ulkopuoli’
enetsifio ’sama merkitys’: fioddo ’ulos (?)’
–? nganasani feai ’loppu, uloin osa’
selkuppipo: ponä ’ulkona, kadulla’ (← uralilainen *pexli ’reuna, ulkopuoli’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saamebælle ’puoli (Seite); puolikas, toinen parista’
ersämordvaersämordva peĺe, mokšamordva päĺä ’puoli (halb), puolikas’
länsimarilänsimari pelə, itämari pele ’sama merkitys; toinen parista’
–? udmurtti pal ’sivu; seutu; puoli (halb), puolikas’
–? komi pe̮l, pe̮v ’sivu, puoli (Seite); toinen parista’
etelämansietelämansi pǟl, itämansi pɔ̈̄l, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) poål, pohjoismansi pāl ’sivu, puoli (Seite); puolikas’
itähantiitähanti peḷək, etelähanti pohjoishanti pelək ’sivu, puoli (Seite); puolikas, puolisko’
unkarifél ’puoli (halb), puolikas, toinen parista; lähimmäinen, toveri’, feleség ’puoliso, vaimo’
nenetsipeĺe ’puolikas, kappale’
enetsifeðe ’puoli (halb); sukulainen’
nganasanifealea ’sama merkitys’
selkuppipäläk, peläk ’puoli (halb; Seite), puolikas’
kamassipjel, pil, pēl ’puoli (halb; Seite)’
koibaalipeldoj ’puolikas’, peĺa ’toveri’ (← uralilainen *pälä ’puolikas; sukulainen, toveri’).

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

14 046 esiintymää · 5.4 / milj.

Suomi24
6.2
Sanomalehdet
2.5
Aikakauslehdet
2.8
Wikipedia
1.1
Reddit
1.7
Tekstitykset
1.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26 (pieni)

Yleisimmät: suupielet 32 % · suupielessä 14 % · suupielistä 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ieli

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suupieli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suupieli