- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pii yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, nenetsi, enetsi, nganasani ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pīkivi |
|---|---|
| karjala | pii, piikivi |
| vatja | pī ’piikivi’ (viro koillmurt. piikivi todennäköisesti ← suomi) |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| – | ? pohjoissaame biŋâl (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kova puuaines (lengon puun alapuolella), lyly’ |
|---|---|
| nenetsi | päe ’kivi; lasi(pullo), posliini; vuori’ |
| enetsi | fu ’kivi’ |
| nganasani | fála |
| selkuppi | pǖ ’sama merkitys’ |
| kamassi | pi ’kivi, malmi; piikivi’ |
| koibaali | pi ’kivi’ |
| matori | hilä |
| taigi | hyla ’kallio’. |
Voi olla alkuaan sama sana kuin pii2 (katso tätä), merk. ’(pii)kivi’ edustaisi tällöin alkup. kantaa, josta myöhemmin on kehittynyt suomalais-ugrilaisella taholla tavattava merk. ’hammas’. Mikäli sanueet ovat erillisiä, voi tässä main. saamelainen sana kuulua (epävarmana vastineena) kumpaan ryhmään tahansa, joskin merk:n kehitys ’lyly’ ← ’(pii)kivi’ on luontevampi kuin ’lyly’ ← ’hammas’. Ilman saamelaista sanaa itämerensuomi-samojedi lähtömuodoksi voidaan olettaa myös *pijV, saame edellyttää varhaiskantasuomalaista muotoa *piŋe. samojedilaisiin sanoihin vertaa myös jukagiiri pie ’kivi; kallio, vuori’.