pi­run­kou­ra

substantiivi
Jaa

sisältää sanat: piru + koura

Merkitys

  1. monipiikkinen talikontyyppinen varrellinen työkalu

Etymologia

genetiivi + pirun + koura

Esimerkkilauseet

Otti sitte pirunkouran, pisti tornihin ja jo tarttuu.
Jaakkoo Vaasan, Puukkoo puntari ja pannunjalaka
Lapio, kuokka, pirunkoura — hyviä toki nekin miehen kourassa, mutta niillä tongittiin vain maata ja tunkiota.
Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita