1porkata1 – tarpoa
- Alkuperä
- Lainasana (skandinaavinen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan porkka yhteydessä
- Vanhin tieto
- 1677
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro, liivi
- suomiporkka
- skandinaavinenvertaa muinaisnorja forkr ’keksi’, nykyruotsi murt. fork ’sauvoin; (alapäästään puukiekolla tai ‑pahkuralla varustettu) tarvoin; suksisauva; poikkipuu’, forka ’tarpoa, porkata (kaloja)’
suomi → ruotsinsaame pårka ’tanko, sauvoin’ sekä nykyruotsi murt. Suomi porkka, porkk(o) ’tarvoin; suksisauva’, porkk(a) ’porkata kaloja; sekoittaa taikinaa härkkimellä’. Vertaa forkka, porkka2.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | porkka ’tarvoin’ |
|---|---|
| karjala | porkka ’tarpoimen päässä oleva kiekko, rengas tai kuppi, (harv.) tarvoin; suksisauvan sompa; tukipuu, pönkkä; salpa’, porkata ’tarpoa, survoa vettä tai lunta; kahlata, polskia’ |
| viro | põrk (g. põrga) ’tukikappale; poikkipuu (reessä); (tarvoin)sauva, porkka (Wied)’, raudpõrk ’(tuuran, keksin, lapion, kävelykepin) rautakärki; (esimerkiksi lukon) joustin’ |
| liivi | (luultavasti ← viro) boʾŕg ’tarvoin’, boʾŕgə ’sekoittaa vesi, ajaa kaloja tarpomalla verkkoon’ |